Tekijä: Maija Ruokonen

Katujengiteemasta voi saada aikaiseksi lämminhenkisen seminaarin. Sen osoitti NMKY:n katutyö, joka järjesti marraskuussa STEA-hankkeensa päätöseminaarin Linnasmäen opistolla.Satapäinen nuorten tukemisen ammattilaisista koostuva yleisö kuunteli ja seurasi tilaisuutta hievahtamatta. Seminaarin päätteeksi salissa saattoi aistiayhteistä toiveikkuutta siitä, että pystymme kyllä yhdessä vastaamaan nuorten tarpeisiin ja sitä kautta parantamaan nuorten ja katujen turvallisuutta.

Työtä häiriökäytöksellä tai rikoksilla oireilevien nuorten tavoittamiseksi on NMKY:llä tehty kahden vuoden ajan. Katja Vossi, Aarni Lehto ja Noora Juhannusvuori ovat tavanneet nuoria kaduilla, kouluissa, ostoskeskuksissa ja kohdennetummin vaikkapa avantouinti- tai lasketteluretkellä. Kohtaamisia noin 12-19-vuotiaiden nuorten kanssa on tänä aikana ollut reilu 9000.

Nuoria tuetaan ja ohjataan pois rikosten polulta monella tapaa, kuten seminaarin panelistit poliisista, koulumaailmasta ja vartiointipuolelta oman työnsä näkökulmasta totesivat. Katujengihankkeen työntekijät ovat liikkuneet oikeaan kellonaikaan paikoissa, joissa nuoretkin ovat. Hankkeen aikana on käynyt selväksi, että nuorilla on kova aikuisen tarve. He toivovat aikuisten oikeasti kuuntelevan ja myös kuulevan nuoria. Turvattomuuden tunnetta aiheuttaa mm. se, että nuoret jätetään olemaan keskenään, ilman aikuisia.

Hankkeen aikana nuoret ovat oppineet luottamaan työntekijöihin, joille jutellaan kuulumisten lisäksi myös vakavammista aiheista, kuten väkivallasta ja päihteistä. Katutyöntekijät saavat usein myös ensimmäisinä aikuisina tietoa nuorten orastavista konflikteista. Seminaarissa puhunut vartiointiliikkeen edustaja totesikin katutyön olevan usein jo paikalla vartijoiden saapuessa rauhoittamaan tilanteita. Katutyöllä on ehkäisty useita pahoinpitelyitä ja toisaalta autettu nuoria, jos jotakin todella ikävää on jo ehtinyt sattua.

Katjan, Aarnin ja Nooran työ sai seminaarissa ansaittuja kehuja ja kiitoksia. Niistä räppäri Duskin juuri tähän tilaisuuteen tekemä kappale oli iso ja liikuttava yllätys myös hankeväelle. Vaikka STEA-rahoitus katutyöltä päättyy vuoden vaihteessa, niin aidot kohtaamiset nuorten kanssa varmasti Namikalla jatkuvat.

Nuorten kohtaamispaikka Toivo onavoin kohtaamispaikka 17-28-vuotiaille nuorille aikuisille. Avoinna arkipäivisin päiväsaikaan. Oletpa töiden tai opintojen ulkopuolella tai arjessasi on muuten vain juuri tällä hetkellä tilaus matalakynnyksiselle palvelulle, tule kohtaamispaikka Toivoon. Toivo tarjoaa mielekästä, aktivoivaa ja kuntoutumista tukevaa päivätoimintaa, apua ja ohjausta, muiden seuraa sekä paikan, jossa voi viettää aikaa. Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Kohtaamispaikalla työskentelee kolme sosiaaliohjaajaa ja vertaistuki sekä yhteisöllisyys ovat paikalle ominaista.

Nuorten kohtaamispaikka Toivon rahoitus tulee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAlta, tänä vuonna jo 20. vuosi! Nuorten kohtaamispaikka Toivo juhlisti kävijöiden ja sidosryhmien kanssa syntymäpäiväjuhlia perjantaina 1.11.2024.

Kävijöiden kokemuksia nuorten kohtaamispaikka Toivosta:

Toivo sanana tarkoittaa uskoa, luottamusta ja mahdollisuuksia johonkin hyvään. Siihen tiivistetysti kiteytyy myös kohtaamispaikka Toivo. Tähän tiivistykseen kuitenkin mahtuu monta tarinaa, kokemusta ja kävijää.

Toivosta olen saanut…

-ikimuistoisia kokemuksia

-ystäviä

-rutiinia päiviin

-onnistumisen kokemuksia

-apua ja tukea vaikeisiin hetkiin ja murheisiin

-rohkeutta ja itseluottamusta

-tullut nähdyksi ja kuulluksi omana itsenäni

-saanut harjoitella sosiaalisia taitoja omaan tahtiini

-kokemuksia siitä, että ajan saatossa olen päässyt osaksi Toivon porukkaa

-luottoa tulevaan

Toivossa olen…

-kokenut ymmärrystä ja saanut vertaistukea

-päässyt kokeilemaan uusia asioita

-uskaltanut poistua mukavuusalueeltani

-avartanut maailmankuvaani

-saanut olla juuri sellaisella tunteella kuin minulla sinä päivänä on

-saanut kertoa ajatuksiani

-oppinut rentoutta

Toivo on tuonut elämääni…

-yhteisöllisyyttä

-muistoja

-naurua ja huumoria

-sisältöä päiviin

-innostumista

-merkityksellisyyden tunnetta

-uskoa ja luottoa tulevaan ja itseeni

-tekemistä

-lounasseuraa

Ilman Toivoa minulla ei välttämättä olisi…

-näitä ystäviä, muistoja, kokemuksia, rutiineja, harrastuksia, onnistumisia tai kohtaamisia.

Toivossa käyminen on tuonut mahdollisuuksia hyviin asioihin myös kohtaamispaikan ulkopuolella. Toivossa käyminen on niin paljon muutakin kuin turvallinen ja hyväksyvä paikka, jossa olla. Se on auttanut elämässä myös aukioloaikojen ulkopuolella.

Jos ihmiseltä viedään toivo, viedään häneltä rohkeus ja luottamus elämään, tulevaisuuteen ja tarkoitukseen. Toivo on odotus siitä, että vaikka elämässä on vaikeaa ja vastoinkäymisiä, niin tulevaisuudessa on mahdollisuudet johonkin hyvään.

Siksi tarvitaan tällaisia paikkoja kuin Nuorten kohtaamispaikka Toivo. Tarvitaan nuoria, jotka itse näkevät toivoa. Tarvitaan paikkoja, joissa valetaan uskoa ja toivoa. Siksi TOIVO on merkittävä ja jopa elintärkeää, niin tunteena kuin paikkanakin.

Matka jatkuu, vaalitaan toivoa jatkossakin!

Kutsumme sinut perheineen mukaan Suomen NMKY:n Liiton jouluhaasteeseen! Paketoidaan yhdessä joulumieltä keskellä sotaa eläville ukrainalaisille perheille.

Lahjoitukset jakaa perille ukrainalainen YMCA-Volynista lähtöisin oleva vapaaehtoinen Stas Krymchuk. Suomesta Ukrainaan paketit toimittaa Samaria-lähetys.

 Katso video vuoden 2022 lahjojen jaosta. 

Näin toimitat lahjan:

·          Valitse ja varaa toivelistalta lahja >>  ( Salasana: Ukraina )

Toiveet perustuvat arjen tarpeisiin ja ovat tulleet suoraan perheiltä Ukrainasta. Lahjoitathan vain tuotteita, jotka ovat toivelistalla. Lahjoiksi toivotaan vain uusia tavaroita. Käytetyt tuotteet eivät pääse rajaselvityksistä läpi.

·         Toimita lahja lialta ja kosteudelta suojattuna 

·         Huom! Ethän paketoi lahjaa lahjakääreeseen 

·         Kiinnitä lahjaan saajan ikä, sukupuoli (tai unisex) ja tuotteen koko

·         Jätä tuotteessa olevat tuoteliput kiinni, hinnan voi peittää tai leikata pois

·         Halutessasi voit lähettää mukaan piirroksen tai kirjeen englannin kielellä. 

Aikataulu ja toimitusosoite:

Turun NMKY kerää paketteja valmiiksi toimitettavaksi eteenpäin Suomen NMKY:n Liiton välityksellä Ukrainaan. Voit toimittaa pakettisi 18.-21.11. 2024 klo 10-16 välisenä aikana toimistollemme (Sirkkalankatu 27, katutaso – oven yläpuolella lukee yhdistystoimisto). Jos toimitusaika on sinulle mahdoton, mutta haluaisit osallistua keräykseen, ota yhteyttä: Maija Ruokonen 040 511 7434

Aika: 31.8. klo 12-16

Paikka: Harvan saaren leirikeskus, kuljetus Heinänokan partiovenesatamasta https://maps.app.goo.gl/KdHxhqmaYe7rpigFA

Voit saapua sinulle sopivana aikana: M/s Vihuri kuljettaa juhlijoita Harvan ja Heinänokan partiovenesataman välillä noin tasa- ja puolitunnein alkaen klo 11:45. Voi olla, että kuljetuksiin muodostuu ajoittain ruuhkaa, joten varaudu hetken odotukseen.

Päivän aikana voi tutustua Harvaan, nauttia erilaisista toiminnosta ja syödä pientä purtavaa. Saaressa järjestetään pieni juhlatilaisuus, jonka jälkeen tarjotaan kakkukahvit.

Voit ilmoittaa samalla ilmoittautumisella sekä itsesi että seuralaisesi/perheesi. Huomaa ilmoittaa mahdolliset allergiat koko seurueelta!

Ilmoittautuminen 25.8. mennessä

Vuonna 2023 maahanmuuttajapalveluiden tiimi työskenteli kehittämispäivänä tarkastellen toimintaansa kehityksen tavoitteiden linssin lävitse. Samalla pohdittiin miten työtä voisi kehittää vielä kestävämmäksi. Keskustelussa esille nousi kestävän kotouttamisen näkökulma. Kestävää kotoutumista ajatellaan osana laajempaa kestävän kehityksen tavoitteiden kokonaisuutta. Kestävän kotoutumisen perustana on usko sosiaaliseen kestävyyteen ja näkemys siitä, että maahan muuttaneella henkilöllä on mahdollisuus saavuttaa täysi potentiaalinsa sekä kehittyä aktiiviseksi ja tietoiseksi yhteiskunnan jäseneksi uudessa kotimaassaan. Kestävän kotoutumisen keskiössä on asiakkaan oman osallisuuden tukeminen ja kokemus siitä, että saa elää oman näköistä elämää itsemääräämisoikeudella.

Tekijät, jotka vaikuttavat kestävään kotoutumiseen ovat esimerkiksi kielen oppiminen, pääsy terveyspalveluihin, laadukkaat kouluttautumismahdollisuudet, asumisjärjestelyt, yhteiskunnan sopeutuvuus tulijaan sekä yhtäläiset mahdollisuudet päätöksentekoon kantasuomalaisten kanssa. Laadukkaat työpaikat myös saattavat yhteiskuntaan.

Maahanmuuttajapalveluiden asiantuntijoiden työssä on havaittavissa, kuinka työpaikkojen ja harjoittelupaikkojen saamisessa Suomessa on monenlaisia haasteita. Sama on huomattu tutkimuksissa, jotka ovat olleet esillä mediassa kuten tohtori Ndomon väitöskirjassa kerrotaan. (linkki HS artikkeliin) Uudet maahanmuuttajat päätyvät usein kierteeseen, jossa työsuhteet ovat määräaikaisia tai keikkaluonteisia. Kielitaidon kehittyminen on haastavaa, jos vuorotyön vuoksi ole mahdollisuutta osallistua vapaa-ajan kielikoulutuksiin. Lisäksi neuvottelutaidot ja usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin ovat usein rajallisia.

Suomessa tarvittaisiin uskallusta ottaa kansainvälistä osaamista yritysten henkilökuntaan ja joustavia laadukkaita räätälöityjä kotoutumispalveluita työelämässä oleville maahanmuuttajille.

Maahanmuuttajapalveluissa kiinnitetään huomiota kestävän kotoutumisen kokonaisuuteen entistä enemmän. Havahduimme siihen, kuinka moniin kokonaisuuksiin työ jo vaikuttaa.

Maahanmuuttajapalveluissa edistetään asiakkaiden sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista ja kannustetaan siihen iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta. Työntekijöitä neuvotaan heidän oikeuksissaan ja velvollisuuksissaan sekä tuetaan työnhaun haasteissa. Edistetään järkevää taloudenhallintaa ja kannustetaan jokaista pohtimaan omaa kuluttamista.

Katy Viljanen

Kirjoittaja työskentelee Turun NMKY:n maahanmuuttajapalveluissa asiantuntijana ja on käsitellyt opinnäytetyössään kestävän kehityksen roolia nuorisotyössä Turun NMKY:lla

Turun NMKY on vuoden 2024 alusta alkaen hallinnoinut Erityisosaamiskeskus Suvituulen isoa liikuntatilaa sekä Suvitupaa, joka tänä päivänä toimii Hirvensalon Alueolohuoneena osana Turun kaupungin kärkihanketta. Turun alueolohuoneet ovat avoimia ja maksuttomia matalan kynnyksen tiloja, joissa asukkaat voivat tavata toisiaan, järjestää toimintaa, osallistua, tulla kuulluksi ja myös kehittää aluettaan.

Lapset ja nuoret Hirvensalosta ja ympäri Turkua täyttävät Suvituulen liikuntatilan iltapäivistä iltaan, mutta päiväsaikaan Suvituulessa huolehditaan ikäihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista sekä toimintakyvyn ylläpitämisestä. Haluamme tarjota alueen ikäihmisille turvallisen yhteisön sekä saattaa ikäihmisiä yhteen lähialueen lasten ja nuorten kanssa toimintakykyä ylläpitävien tavoitteiden lisäksi. Hirvensalo asuinalueena on vuosien saatossa kasvanut merkittävästi ilman, että ikäihmisille suunnattujen palveluiden tarjonta olisi lisääntynyt kasvun myötä.

Ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn tukeminen on suomalaisen vanhuspolitiikan keskeinen tavoite. Se on lähtökohtana niin vanhusten kotona asumisen tukemisessa kuin palveluissa ja hoidossa. Suomalaisten elinajan odote kasvaa kaikissa ikäryhmissä ja vuonna 2030 joka neljännen suomalaisen onkin ennustettu olevan yli 65-vuotias.

Ikäihmisten toimintakykyä ylläpitämällä tuetaan ikäihmisiä mahdollisimman itsenäiseen suoriutumiseen ja terveyden ylläpitämiseen. Hyvään, laadukkaaseen ja kokonaisvaltaiseen ikäihmisen toimintakyvyn tukemiseen kuuluu fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn osa-alueiden tukeminen. Turun NMKY:n yhtenä tavoitteena Suvituulessa on tasavertaistaa aktiivisen osallistumisen mahdollisuuksia taloudesta ja toimintakyvystä riippumattomiksi. Toimintamuotoina ovat liikunnan lisäksi erilaiset muistia ylläpitävät ja mieltä virkistävät toiminnot.

Turun NMKY on keväällä 2024 selvästi onnistunut tavoitteessaan ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Yhteistyössä Turun kaupungin kanssa on järjestetty Liiku lähellä -ryhmiä 65+ ikäisille. Tarve ja kiinnostus on ollut selvää; parhaimpina kertoina paikalla on ollut yli 50 osallistujaa ja huonoimpinakin yli 30. Silloinkin kun talvi yllätti kevättä odottavat turkulaiset puolen metrin kinoksilla keskellä kesärengasaikaa, oli paikalle saapunut kymmenkunta säätä uhmaavaa aktiivista liikkujaa!

Liiku lähellä- ryhmien lisäksi Turun kaupungin kanssa on järjestetty 75+ ikäisten VoiTas-ryhmiä ja lisäksi kaupungin seniorikortilla on päässyt treenaamaan ikäihmisten kuntosalille.

Ikäihmisten tavoittaminen muuhun kuin fyysistä toimintakykyä ylläpitävään toimintaan Alueolohuone Suvituvan puolella on ollut haastavampaa. Teemapäivät, kuten Levyraati, rovasti Antti Koposen pääsiäiseen johdattelu sekä viulunsoitonopettaja, muusikko Katriina Rainion musiikkiteemainen päivä, tavoittivat mukavasti osallistujia, mutta avoimia yhdessäoloon tarkoitettuja hetkiä eivät alueen ikäihmiset ole vielä löytäneet.

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet sekä kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta ovat tuellaan mahdollistaneet ikäihmisille maksuttoman toimintakykyä ylläpitävän toiminnan Suvituulessa. Uusimpina yhteistyön muotoina on Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen asiakkaille viikoittain järjestetty erilaista toimintaa ja Aivoliiton AVH yhdistyksen jäsenille boccia-pelejä ja kahvittelua ja yhdessäoloa.

Ikäihmisten toimintakyvystä Suvituulessa vastaa pitkäaikainen liikunnanohjaaja Merja Entonen, joka erittäin ammattitaitoisena ja valloittavana ohjaajana on löytänyt tiensä osallistujien sydämiin.

Sosiaali- ja terveysalan työ muuttuu hurjalla vauhdilla. Siirtyminen hyvinvointialueisiin, huoli yhteiskunnan velkaantumisesta pakottaa nyt jokaisen organisaation ja yksilön miettimään mikä on tarpeellista. Saman asian eteen joutuu luonnollisesti myös kolmas sektori.

Tämä koskee meitä yksilöinä jokaista, nyt jos koskaan on hyvä tietää oma osaamisen taso. Oman organisaation osaaminen ja sen kehittäminen on entistä enemmän tarvelähtöistä ja suunnitelmallista. Tulevaisuuden niukat ajat synnyttävät kilpailua ja siihen pitää olla valmis.

Osaamisen kartoittaminen – miksi?

Osaaminen on aina voimavara. Sekä yksilö, että organisaatio menestyvät, kun erilainen osaaminen ymmärretään ja kohdataan voimavarana. Osaaminen on monipuolinen käsite, joka hetken pohdinnalla alkaa laajenemaan. Se ei ole vain summa koulusivistyksestä ja taidoista. Turun NMKY:lle tehtiin opinnäytetyön toimeksiantona osaamisenkartoitus ja visuaalinen osaamiskartta. Osaaminen lähtee organisaation strategiasta ja visiosta. NMKY:n strategia ohjaa kaikkea toimintaa. Esimerkkinä nuorisotyö ja erilaiset hankkeet Turun NMKY:llä.

Prosessit, tiedot ja taidot muodostavat seuraavan osaamisen kokonaisuuden. Kolmas kokonaisuuden lohko on henkilökohtainen osaaminen ja kokemus. Syytä ei ole myöskään unohtaa niin sanottua hiljaista tietoa. Näistä kaikista muodostuu kokonaisuus, joka on organisaation tärkein voimavara ja pääoma. Tämän kokonaisuuden ollessa selkeä, suunnitelmallisesti käytössä ja sen vaikuttavuutta seurataan, on se merkittävä kilpailuvaltti kenelle tahansa, muuttuvassa maailmassa.

Osaamiskartta

Työ on osaamista sanovat Tuomi & Sumkin kirjassa Osaamisen ja työn johtaminen. Tieto, taito ja kokemus muodostavat osaamisen kokonaisuuden. Osaamiskartan avulla voidaan tätä kokonaisuutta kuvata. Kartan avulla henkilöstö osoittaa organisaation johdolle osaamisensa ja organisaatio sitten sisäisesti ja ulkoisesti. NMKY:llä päädyttiin ensin tekemään visuaalinen osaamiskartta. Karttaan kerättiin kahdeksaan eri lohkoon erilaisia asioita, jotka kuvastavat NMKY:n monipuolista osaamista. Koulutus, kielitaito ja työsuhteiden pituudet perustietoina. Lopuissa lohkoissa sitten mennään syvemmälle ihmisten osaamiseen ja taitoihin. erityisosaaminen, työmenetelmät ja työkokemus. NMKY tekee laaja-alaista työtä ihmisten kanssa, näin ollen osaamiskarttaan nostettiin omaksi lohkokseen vielä kohtaaminen. Kunnioittava, turvallinen ja luottamuksellinen kohtaaminen ja vuorovaikutus on osaamista jonka merkitys vain kasvaa.

Itse osaamiskartta voidaan toteuttaa luovasti organisaation tasolta aina yksilötasolle ja henkilökohtaisten osaamistasojen määrittelyyn. Erityisesti osaamisen markkinoinnissa kartan avulla organisaation ulkopuolelle, on hyvä muistaa, että osaaminen on myös aina henkilökohtainen asia yksilölle. Osaamisen kartoittaminen ja osaamiskartan laadinta on hyvä saattaa myös eettisen pohdinnan kohteeksi.

Osaamisensa tunteva organisaatio on ammattimainen ja pärjää niukkojen aikojen yli.

Helsingin sanomien pääkirjoituksessa 19. huhtikuuta oli nostettu esille hallituksen 130 milj. euron leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista. Kolmannen sektorin merkitystä tuskin kukaan haluaa kiistää. Leikkausten kokonaismäärä on kuitenkin niin suuri, että se on monelle järjestölle kuolinisku. (Helsingin Sanomat 2024.)

Opinnäytetyönä tehty NMKY:n osaamisen kartoitus osuu hyvään kohtaan. Turkulainen 130-vuotias yhdistys on nähnyt maailman ja yhteiskunnan muutoksia ja tuulisia aikoja ennenkin. Myös NMKY:llä tulee trimmata organisaatio parhaaseen mahdolliseen kuntoon. Vain tällä voidaan varmistaa tarjoamiemme palveluiden jatkuvuus. Lasten- ja nuorten kanssa tehtävä työ saa osumansa leikkauksista. Sijaishuollon jälkihuolto ja maahan muuttaneiden kanssa tehtävä työ omat osumansa. Osaava, kehittyvä ja vaikuttavuudeltaan arvioitu tuloksellinen organisaatio menestyy jatkossakin.

Valtio jakaa tänä vuonna 384 milj. euroa sote-järjestöille. Jatkossa 100 miljoonan euron leikkaus lisää kilpailua ja on monelle vaikea asia. Siksi osaaminen ja vaikuttavuuden arviointi, on aina vain tärkeämmässä roolissa tulevaisuudessa. NMKY:llä ollaan tähän valmiita!

Markku Estala

Kirjoittaja työskentelee Turun NMKY:n maahanmuuttajapalveluissa asiantuntijana ja on laatinut opinnäytetyönä Turun NMKY:lle osaamisen kartoituksen

Turun NMKY on osa Väkivallan vastaista verkostoa eduskunnassa, joka perustettiin 6.11.2023 Vihreiden Sofia Virran aloitteesta. Toisen kauden kansanedustaja, Vihreiden puheenjohtaja ja tämän verkoston puheenjohtaja Virralla itsellä on pitkä ammattitausta väkivaltaa käyttävien nuorten kanssa työskentelystä muun muassa lastensuojelussa.

Väkivallan vastainen verkosto eduskunnassa -toiminnan tavoitteena on lisätä päättäjien tietoisuutta väkivallasta ilmiönä, edesauttaa päättäjien sekä väkivallan vastaisen työn asiantuntijoiden ja tutkijoiden välistä vuoropuhelua sekä edistää väkivallan vastaista työtä.

NMKY:tä verkostossa edustaa Katujengi-hankkeen hankekoordinaattori Katja Vossi. Verkosto järjestää vuosittain seminaareja, joiden avulla tietoa ja ymmärrystä väkivaltailmiöstä pyritään lisäämään sekä löytämään ratkaisuja väkivallan ehkäisemiseksi yhteiskunnassamme. Ensimmäinen seminaari pidettiin eduskunnassa 18.4., ”Suoraa puhetta nuorisoväkivallasta – Hyvinvoiva nuori ei tee rikoksia”, joka oli ensimmäinen verkoston järjestämä tilaisuus. Vossi oli yhtenä asiantuntijana kuultavana aiheen tiimoilta kertomassa sitä arkipäivää, jota hän työparinsa kanssa kohtaa Turussa ja niitä onnistumisen edellytyksiä, joilla epäsuotuisaan väkivaltakehitykseen voidaan vaikuttaa. Muina asiantuntijoina tilaisuudessa kuultiin keskusrikospoliisin erikoistutkija Petri Danielssonia, THL:n nuorten katuväkivallan vastaisen hankkeen projektipäällikkö Jonna Laitosta, Aggredi Primon vastaavaa ohjaajaa, entistä vapaaottelija Miika Mehmetiä sekä Miessakit Ry:n väkivaltatyöntekijä Jussi Pekkolaa.

Tilaisuudessa paikalla oli niin kansanedustajia kuin heidän avustajiaan sekä muuta eduskunnan väkeä. Tilaisuuden jälkeen Vossilla oli hyvää keskustelua aiheesta sekä Sofia Virran että Vasemmistoliiton Timo Furuholmin kanssa, ja molemmat toivoivatkin pääsevänsä tulevaisuudessa hankkeen matkaan ihan sinne kenttätyön äärelle.

Katja Vossi
hankekoordinaattori, Katujengi-hanke

Nuorten kohtaamispaikka Toivossa työn keskiössä on mielenterveyden tukeminen kynnyksettömän toiminnan muodossa, jossa kaikki työn ja opintojen ulkopuolella olevat 17-28 vuotiaat nuoret ovat tervetulleita voimavaroistaan riippumatta ja jossa kaikenlainen tekemiseen osallistuminen on vapaaehtoista. Jokainen saa tulla kohtaamispaikalle juuri sellaisena kuin kulloinkin on. Vuonna 2023 kehittämispäivänä Toivon työntekijät pohtivat miten toiminta nivoutuu kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä globaalikasvatukseen.

Nuorten kohtaamispaikka Toivossa korostuvat sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus sekä kestävät yhteisöt. Nuorten kanssa keskitytään olemaan tässä hetkessä, ollaan yhdessä muun muassa pelaamalla lautapelejä ja samalla harjoitellaan monipuolisesti sosiaalisia taitoja. Toivossa voi viettää aikaa, tavata muita samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia nuoria aikuisia,  ja kaiken olemisen ja tekemisen keskellä  muun muassa harjoitellaan tunteiden säätelyä ja sanoittamista, hetkiin pysähtymistä ja reflektoidaan yhdessä tilanteita. Nuoret oppivat toimimaan yhdessä ja salliva ilmapiiri kannattelee eri elämäntilanteissa.

Nuoret osallistuvat kohtaamispaikan toiminnan suunnitteluun lähes päivittäin ideoita antaen, mutta lisäksi kerran kuukaudessa pidetään Toivoriihi, jossa nuoret voivat tuoda esiin ajatuksiaan ja kehitysehdotuksiaan ja kokea että omalla mielipiteellä on merkitystä. Ryhmätyöskentelyn ja keskustelutaitojen harjoittelu kasvattaa sosiaalisia taitoja sekä opettaa yhteistyötä ja muihin tutustuminen avartaa ajattelua. Kävijäpalautetta kerätään kaksi kertaa vuodessa ja se nähdään ensisijaisesti nuorten äänen esilletuomisena.

Kohtaamispaikalla hyväksyvä ilmapiiri liittyy myös siihen että kierrätys, ekologisuus ja kestävä kehitys ovat toiminnassa luontevana osana. Arjessa tämä näkyy mm. esineiden uusiokäyttönä esim. askarteluissa, kestävässä kuluttamisessa ja vanhan ehostamisena. Vanhoja huonekaluja on maalattu yhdessä nuorten kanssa, ja hävikkiin kiinnitetään huomiota. Toivossa hankinnat ovat tarkasti mietittyjä ja tavaraa saadaan kierrätyksenkin kautta. Toivon tiloissa on kierrätyspiste ja vaihtopiste.

Kestävää kuluttamista on otettu mukaan myös Toivon retkien teemoiksi. Tehdään mahdollisimman edullisesti mukavia asioita, joukkoliikennettä hyödyntäen yksityisautoilun sijaan. Maaliskuussa kävijöiden kanssa käytiin kirpputoriretkellä, josta nuoret voivat saada innostuksen kierrättämiseen ja mukaan voi lähteä sinnekin ihan vain katselemaan, ilman että kuluttaa yhtään rahojaan.   Ympäristöstä huolehtimista toteutetaan yhteistyössä eri tahojen kanssa, ja kohtaamispaikalla tiedotetaan jos jokin taho järjestää esimerkiksi roskienkeruukampanjan tms.

Työntekijät kertovat sukupuolisensitiivisyyden olevan luonnollinen osa kohtaamispaikkaa, ja se kuvastaa paikan hyväksyvää ja monipuolista henkeä. Naistenpäivää myös vietettiin Toivossa sukupuolisensitiivisesti, korostaen sukupuolen moninaisuutta ja hyvinvoinnin vaalimista sukupuolesta riippumatta.

Lopulta Toivon toiminta on osoitus siitä, että kestävää kehitystä ei rakenneta ainoastaan suuriskaalaisilla projekteilla vaan myös paikallisella tasolla, vaalimalla ihmisten hyvinvointia herkkyydellä. Toivo osoittaa, että jokainen pieni teko luo pohjaa kestävälle tulevaisuudelle, ja että nuoret ovat avainasemassa tämän tulevaisuuden rakentamisessa.