Turun ammatti-instituutin Ruiskadun koulutalolle on palkattu kaksi ammatillista ohjaajaa ja yhteisöpedagogi, jotka auttavat opiskelijoita tunneilla ja niiden ulkopuolella. TAIn ja YMCA Turun Yökoriksen järjestämässä tapahtumassa pidettiin hauskaa koripalloillen.
Perjantai-iltapäivä Ruiskadun koulutalossa. Kaksi nuorta yrittää pussittaa pieniä koripalloja koriin niin nopeasti kuin mahdollista. Tyyli on vapaa. Alakautta heitto on tässä pelissä kuitenkin nopeampi tapa tehdä koreja kuin ”oikean” koriksen yläkautta heitto. Lue lisää…
Turun NMKY:n Katujengi-hanke sai Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n myöntämän hankerahoituksen vuosille 2023-2024. Toimintaa on pilotoitu Turussa,
Turun kaupungin rahoituksella viime vuonna runsaan puolen vuoden ajan. Hanketta koordinoi viime vuonna työssä aloittanut Katja Vossi, työpareinaan Kim Grönlund ja Tapani Närvä. Turun NMKY:n pikkubussi on jo tuttu näky nuorille Turun katukuvassa. Sillä työntekijät liikkuvat ketterästi työvuoron aikana, nuorten suosituista kohtaamispaikoista toiseen, kohtaamaan nuoria. Tämän kevään aikana toiminta aloitetaan myös Kaarinan ja Raision alueilla. Katujengi-hankkeella on tarkoitus selvittää nuorten jengiytymisen tilannekuvaa sekä häiriökäyttäytymisen ja rikoksilla oireilun juurisyitä.
Vuosi 2023 on hankkeessa alkanut vauhdilla. On herätelty joulutauon jälkeisiä kontakteja nuoriin, jatkettu tuttujen yhteistyötahojen kanssa yhteistyön syventämistä sekä viritetty uusia yhteistyökuvioita. Katutyön lisäksi työssä painottuu kouluyhteistyö. Nuoria kohdataan niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Kaiken käytännön kohtaamisten lisänä tehdään jatkuvaa havainnointia ja kerätään tietoa siitä, millaisilla toimilla pystyttäisiin vaikuttamaan siihen, että kohderyhmän nuorten tulevaisuus ei ajautuisi negatiiviseen kierteeseen.
Jo lyhyessä ajassa työ on saanut kiitosta niin viranomaisilta, järjestyksenvalvojilta, yrityksiltä ja muilta yhteistyötahoilta sekä alueiden asukkailta. Ammattilaisten aktiivinen näkyminen nuorten keskuudessa on koettu hyvänä. Myös nuoret ovat ottaneet työntekijät hyvin vastaan ja keskusteluissa heidän kanssaan ollaankin jo päästy ”moikkailu”- ja ”mitä kuuluu”-astetta syvemmälle. Tästä on hyvä jatkaa kevättä kohti yhdessä nuorten kanssa katuja astellen.
Pelikentiltä rauhanrakentajiksi -toiminta on tarkoitettu kaikille 16–29-vuotiaille nuorille, jotka haluavat kokoontua yhteen, keskustella ajankohtaisista asioista ja ovat kiinnostuneita järjestämään kestäviä Yökoris-tapahtumia. Yökoris-tapahtumat suunnitellaan ja toteutetaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Käytettäviä työskentelytapoja ovat muun muassa Erätauko-keskustelu sekä erilaiset workshopit.
Toimintaa järjestetään YMCA Turun tiloissa (Sirkkalankatu 27) joka toinen torstai klo 15:30-18:30. Ensimmäinen kerta järjestetään 16.2.2023. Hyppää mukaan keskustelemaan, järjestämään tapahtumaa sekä oppimaan lisää kestävästä kehityksestä!
Video Helsingin NMKY:n Pelikentiltä Rauhanrakentajiksi -toiminnasta
Pelikentiltä rauhanrakentajiksi toiminta on osa YMCA Turun globaalikasvatushanketta. Toiminnan tavoite on lisätä turkulaisten nuorten ymmärrystä kestävästä kehityksestä. Pelikentiltä rauhanrakentajiksi toimintaa järjestävät myös Helsingin NMKY, YMCA Tampere sekä YMCA Oulu.
Monialaisessa yhdistyksessä tapahtuu vuoden aikana paljon ja jopa monessa paikkaa yhtä aikaa. Alla olevien 11 kuvan voimin muistoja vuoden 2022 tapahtumista Turun NMKY:n ammattilaisten ja palkatun henkilöstön ohjaamana. Tämän lisäksi vapaaehtoisten toimijoiden ohjaamaa toimintaa riitti vähintäänkin saman verran. Kuvien mukana hetkeksi viime vuoden muistoihin!
Kuva: Linda Svarfvar
“Yökoris-vuorot pyörivät mahtavasti vuonna 2022. Uusi Raunistulan koulun lentopallovuoro on ollut suosittu! Katso päivitetyt vuorot @yokoristurku ja tule mukaan pelaamaan! ”
Liikkeellä hyvää oloa -ajatus voi viedä mitä erilaisimpiin paikkoihin! Rage Room oli yksi näistä, joissa ei hikeä säästeltyä ja jossa oli mahdollisuus purkaa kaikki tunteet pihalle hakkaamalla tavaroita ja huutamalla.
Musiikkiopiston lastenkonsertti teemalla “lastenlaulut” järjestettiin maaliskuussa – huilistina kuvassa Maija Valtonen.
Harvan saaren leirikeskuksessa tehtiin kunnostus- ja remontointitöitä lähes koko kesän ajan erilaisilla kokoonpanoilla. Kuvassa toimistotöistä maalaushommiin huhtikuussa jalkautuneet työntekijät asianmukaisissa suojavarusteissaan.
Saaristoriparilla Erakko-saaressa hiljennyttiin illalla luonnon oman ilta-tv:n ääreen. Muuta ei tarvittu.
”Mitäs me päivystäjät” – pitkäaikainen yhteistyö ja asiakkaiden auttaminen Turun AKK:lla jatkui perinteisellä oppilaitospäivystyksellä.
Tuija Parviainen aloitti kesän jälkeen Paula Nurmisen työparina katusovittelussa. Heti elokuussa päästiin kaikki työntekijät retkelle Harvan saareen työyhteisöpäivään, jossa käsiteltiin mm. globaalikasvatuksen ja kestävän kehityksen teemoja.
Katujengi-hanke eräänä syksyisenä iltana Turun Länsikeskuksessa. Olimme kauppakeskuksessa jalkautumassa ja sillä välin nämä kaikki menopelit/autot olivat tulleet paikalle. Nuoret olivat keksineet, että yllättävät meidät laittamalla menopelinsä/autonsa meidän kanssa samaan rivistöön ikään kuin meidän jengiksi.
Ohjaajakoulutusnuoret reippailivat neljän päivän ajan Repoveden kansallispuiston jylhänkauniissa maisemissa. Yöt olivat viileitä ja aamut kuulaita – illalla ja aamullakin herkuteltiin mm. croissanteilla ja kermavaahdolla 🙂
Normipäivä Nuorten kohtaamispaikka Toivossa 😉
KISE eli kiusaamista ehkäisevä toiminta työskenteli viime vuonna aktiivisesti yhdessä 7 eri koulun ja noin 300 oppilaan kanssa. Näiden tyyppien kanssa nähtiin usein ja tehtiin erilaisia harjoituksia ryhmissä, pareittain ja yksinkin. Kiusaamiseen on mahdollista puuttua ja siihen täytyy aina puuttua. Sen ennaltaehkäiseminen ja korjaaminen on pitkäjänteistä työtä ja halu muutokseen täytyy tulla nuorilta itseltään.
Kiusaamista ehkäisevä työ tavoitti kaiken kaikkiaan vuonna 2022 tuhansia nuoria, kun lasketaan mukaan tapahtumat, oppitunnit ja muut esiintymiset.
Turun NMKY:n alkavan katutyön tarkoituksena on parantaa nuorten turvallisuutta Turussa ja sen lähikunnissa selvittämällä jengiytymisilmiön tilannekuvaa ja luomalla toimintamalli, jolla nopeasti reagoiden ja kohdealueille liikkumalla tavoitetaan kohderyhmän nuoria ns. katujengiläisiä.
Nuorten pahoinvointi ja sen ilmeneminen väkivaltaisella ja häiriökäyttäytymisellä on Turun seudulla huolestuttavalla tasolla. Tutkimusten mukaan alle 15-vuotiaiden väkivalta on kolminkertaistunut. Turussa vuosien 2015-2021 aikana.
Nuorten keskuudessa pelon ilmapiiri on lisääntynyt ja turvattomuuden kokeminen kasvanut. Osalle nuorista väkivalta kuuluu arkipäivään, rikoksella oireilemisen ollessa yleensä vain jäävuoren huippu todellisen syyn ollessa taustalla.
Turun NMKY käynnistää Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus STEA:n rahoittamana työn, jonka tavoitteena on hahmottaa Turussa ilmiöksi nousseen nuorten pahoinvoinnin ja häiriökäyttäytymisen, ns. katujengitoiminnan tilannekuvaa, ongelman laatua ja laajuutta. Tavoitteena on kehittää toimintamallia sen selvittämiseksi, tavoitetaanko juuri tällaisella työllä, nopeasti reagoiden ja kohdealueille liikkumalla, kohderyhmän nuoria. Tarkoituksena on jalkautua ja kohdata, tukea ja ohjata. Toiminnalla pyritään parantamaan kaikkien nuorten turvallisuutta ja vähentämään jengiytymistä.
Moniammatillisella yhteistyöllä ja luottamuksen luomisen kautta, vahvasti nuorta tukien, pyritään pääsemään käsiksi nuorten ongelmien juurisyihin, parantamaan yleistä turvallisuutta ja auttamaan kohderyhmän nuoria ongelmalähtöisesti. Merkittävinä yhteistyökumppaneina toimivat Lounais-Suomen poliisilaitoksen Ankkuri-tiimi ja Turun Kaupunki. Toiminnan onnistumisen kannalta olennaisinta on tavoittaa juuri ne nuoret, jotka voivat niin huonosti, että turvautuvat herkästi väkivaltaan ja joille väkivalta tai sen läsnäolo on arkipäiväistynyttä.
Nuoret tarvitsevat voimaantumista ja onnistumisen kokemuksia
Jo kuluneena syksynä toimintaa on ehditty pilotoimaan Turussa, ja tästä on saatu jonkinlaista kuvaa kohteena olevasta nuorisosta.
– Kohderyhmän nuoret ovat eksyksissä olevia nuoria – heidän elämäänsä kuvaa näköalattomuus, eivätkä he pidä itseään minään. Monen häiriö-käyttäytymisen taustalla voi olla hyvinkin vaikeita juurisyitä, joita kukaan aikuinen ei ole selvittänyt tai käsitellyt heidän kanssaan. Nämä nuoret tarvitsevat voimaantumista ja onnistumisen kokemuksia, kertoo Turun NMKY:n pääsihteeri Satu Alanen.
Tavoitteena on, että nuoria kohdataan yksiöinä ja heille voidaan tarjota kokonaisvaltaista tukea. Työn kautta nuorien toivotaan saavan näkymää tulevaisuuteen sekä löytävän parempaa vapaa-ajan toimintaa ja kokevan yhteisöllisyyttä. Näin jengiytyminen ja sen aiheuttamat lieveilmiöt vähenevät ja nuorten turvallisuus alueella paranee.
Lisätietoja:
Satu Alanen
Pääsihteeri
040 828 9799
satu.alanen@ymca.fi
YK:n ilmastosopimuksen UNFCCC:n osapuolikonferenssi, paremmin tunnettu lyhenteellä COP (Conference of Parties), pidettiin tänä vuonna Sharm El-Sheikhissä, Egyptissä.
Tuulia Toivanen osallistui COP27 -konferenssiin Egyptin Sharm El-Sheikissä marraskuussa
COP-konferenssit keräävät samaan paikkaan niin valtioiden ja median, kuin myös kansalaisyhteiskunnan edustajia. Kansalaisyhteiskunnan edustajana, eli tarkkailijana, tarkemmin ottaen YOUNGO:n (lasten ja nuorten edustus UNFCCC-kontekstissa), kautta pääsin myös minä osallistumaan maailman suurimpaan ilmastokonferenssiin sen ensimmäisen viikon ajan. YMCA:n maailmanliitto pystyi lähettämään COP27-konferenssiin 14 nuoren delegaation, joka koostui nuorista ympäri maailmaa, edustamaan maailman suurinta ja vanhinta nuorisojärjestöä.
Viikkoon mahtui valtava määrä inspiroivia kohtaamisia, tapaamisia eri maiden ja järjestöjen edustajien kanssa ja varsinaisten ilmastosopimukseen liittyvien neuvottelujen seuraamista. Kuulun itse YOUNGO:n kontekstissa toimivaan Mitigation-työryhmään, joka seurasi konferenssin ajan neuvottelujen kulkua ja laati suosituksia siitä, miten muun muassa nuorten näkemykset ja osallistaminen otetaan huomioon ja varmistetaan. Tätä kautta pääsin siis myös keskustelemaan kasvotusten eri maiden neuvottelijoiden kanssa, ja tuomaan esille nuorten osallistamisen tärkeyttä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen tähtäävässä työssä. Päiviin kuului siis paljon käytävillä tietokoneiden kanssa istumista (koska työpisteitä tai tuoleja ei juurikaan ollut), kirjoittamista, lukemista, hissipuheiden laatimista ja paikasta toiseen juoksemista. Ennen konferenssia en ajatellut, että kuuluisin myös itse niihin ihmisiin, jotka juoksevat paikasta ja tapaamisesta toiseen, mutta toisin kävi.
Koska osallistuin COP27-konferenssiin nuorisojärjestön edustajana, kiinnitin erityistä huomioita nuorten kokemukseen ja mielipiteisiin konferenssista. Nuorten aktivistien joukossa oli selkeästi havaittavissa turhautumista ja kärsivällisyyden loppumista. Tämä johtuu muun muassa siitä, että nuoret ovat edelleen usein vain “kiintiönuorina” mukana, ja merkityksellinen ja todellinen osallistuminen ja osallistaminen on todella harvinaista. Nuoret ovat edelleen usein vain läsnä inspiroivien puheiden pitäjinä ja mediaa varten, mutta eivät ole niiden pöytien ääressä ja niissä huoneissa, joissa päätöksiä oikeasti tehdään. Nuorten osallistamisesta, ja sen tärkeydestä myös puhutaan paljon, mutta todelliset toimet eivät ainakaan vielä korreloi puheiden kanssa. Positiivista muutosta on kuitenkin tämänkin saralla tapahtunut: COP27 oli ensimmäinen ilmastokonferenssi, jossa lapsilla ja nuorilla oli oma paviljonkinsa, joka toimi konferenssin ajan lasten ja nuorten omana tilana verkostoitumiselle, keskusteluille ja inspiroiville tapahtumille. Lasten ja nuorten paviljonki olikin jättimenestys ja aina täynnä ihmisiä, ääntä ja energiaa, jollaista ei ollut havaittavissa muissa paviljongeissa. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos lapset ja nuoret eivät ole merkityksellisesti mukana prosesseissa ja päätöksenteossa. Nuorten aktivistien keskuudessa sanoma onkin melko selvä: nuoret ovat olleet inspiraationa jo tarpeeksi pitkään, on päättäjien aika olla inspiroivia ja saada (todellista) muutosta aikaan. Juhlallisia puheita on kuultu jo tarpeeksi pitkään, nyt on aika teoille.
COP27-konferenssissa pääsin kuulemaan maailman fiksuimpia aktivisteja ja asiantuntijoita ja keskustelemaan upeiden ihmisten kanssa meitä kaikkia kiinnostavista asioista. Pääsin kuulemaan varsinaisia ilmastosopimukseen liittyviä neuvotteluja, joihin esimerkiksi medialla ei ole pääsyä ja pääsin keskustelemaan Saksan, Sveitsin, Norjan, Arabimaiden ja Kiinan edustajien kanssa. Tämän lisäksi sain kuulla Amnestyn pääsihteerin, Human Rights Watchin toiminnanjohtajan, Sanaa Seifin, John Kerryn, Egyptin ulkoministerin, Kuningas Charles III., António Guterresin (lista jatkuu ja jatkuu) puheenvuoroja, osan livenä ja osan overflow-huoneissa. Pääsin myös bongailemaan julkisuuden henkilöitä ja sain kokea millaisen kaaoksen Presidentti Bidenin saapuminen aiheuttaa. Sain myös kokea sen todella ainutlaatuisen energian, joka syntyy, kun tuhansia nuoria ympäri maailmaa paneutuu heille tärkeiden asioiden ratkaisemiseen – kukin omalla tavallaan, mutta yhteinen tavoite edessään. Uskon vahvasti, että kun olen palautunut kunnolla fyysisesti raskaasta reissusta, saan tästä energiasta voimaa jatkaa omalla tielläni taas hieman ryhdikkäämmin eteenpäin, ja tuoda (tai ainakin yrittää tuoda) osan kokemastani energiasta myös Turun YMCA:n toimintaan.
COP- konferensseista, ja niiden hyödyllisyydestä voi olla montaa mieltä, samoin voi olla montaa mieltä Egyptistä isäntämaana. Ilmastokriisi on yleisestikin monitasoinen ja monimutkainen ongelma, eikä sen hillitsemiseksi ole helppoja ratkaisuja. Kaiken tämän monitasoisuuden sisällä punaisen langan luo kuitenkin yksi selkeä, ja selvä asia: kukaan ei voi jäädä ilmastonmuutoksen vastaisen toiminnan ulkopuolelle, koska se koskettaa meitä kaikkia.
Osana maailman suurinta ja vanhinta nuorisojärjestöä, ja kansalaisyhteiskunnan edustajina meillä on suhteellisen iso vapaus toimia, ja on nimenomaan meidän vastuullamme pitää ihmisoikeuksia ja kunnianhimoisia tavoitteita esillä ilmastokriisin edessä – etenkin kaikkien niiden puolesta, joilla ei ole vapautta toimia yhtä vapaasti, kun meidän.
We are not yet defeated – we will never be defeated!
Tuulia
Tuulia Toivanen on Turun NMKY:n ohjaajakoulutuksen kautta yhdistyksen toimintaan juurtunut ja aktiivista järjestöuraa luonut nuori. Tuulia valittiin syksyllä 2022 Suomen YMCA:n liiton liittohallitukseen varajäseneksi.
Liikunnanohjaajan tehtäviin kuuluvat iMove-toiminnan järjestäminen sekä mahdollisuuksien mukaan snorkkelikerhon vetäminen sukellusjaoston nuorille.
iMove-toiminta on liikunnallisia pelejä ja tapahtumia, joita järjestetään Turun eri alueilla 3-6-luokkalaisille lapsille ja nuorille. Toimintaa järjestetään talvikaudella sisäsaleissa ja kesällä ulkokentillä.
Viikoittainen työaika on n. 50 % kokonaistyöajasta. Palkkaus on kristillisten järjestöjen työehtosopimuksen mukainen. Työsuhde on määräaikainen 9.1.-31.12.2023.
Tehtävään valittavan on esitettävä lasten kanssa työskentelevien rikosrekisteriote (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 14.6.2002/504). Koeaika on 4 kk. Työsuhde alkaa 9.1.2023.
Hakemukset palkkatoiveineen toimitetaan 20.11.2022 mennessä sähköpostitse osoitteeseen mika.wallin@ymca.fi. Lisätietoja puh. 050 597 6030 Mika Wallin.
NMKY – YMCA on maailman suurin ei-poliittinen nuorisoliike, jonka toimintaa ohjaa YMCA-maailmanliiton tunnuslause ”Empowering Young People”.
Turun NMKY – YMCA Turku tarjoaa avointa ilta- ja viikkotoimintaa, mm. liikuntaa, musiikkia, partiota, tapahtumia, kursseja, sekä leirejä – kaikenikäisille – miehille ja naisille. Sosiaalitoiminta tukee ammatillisesti ja kehittää järjestölähtöistä auttamista. Turun NMKY mahdollistaa vuosittain lähes 50 000 lapsen, nuoren ja aikuisen kohtaamista. NMKY – YMCA:n parissa toimii maailmanlaajuisesti noin 64 miljoonaa ihmistä.
Kesäkuun alusta alkaen Turun NMKY:ssa on työskennellyt kaksi hanketyöntekijää, Katja Vossi ja Johannes Männikkö, joiden työnkuvana on jalkautua Turun kaupungin kaduille kohtaamaan nuoria. Kyseessä on vuoden 2022 loppuun asti kestävä hanke, jota rahoittaa Turun kaupunki.
Työn taustalla on kevään aikana Turussa ilmiöksi noussut nuorten jengiytyminen ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt. Jalkautuvan nuorisotyön tavoitteena on häiriökäyttäytymisen juurisyiden selvittäminen nuoria kohtaamalla, nuorten tukeminen ja ohjaaminen mielekkäiden vapaa-ajan toimintojen tai mahdollisesti eri palveluiden piiriin. Käytännössä hanketyöntekijät jalkautuvat sinne, missä nuoret ovat: kaupungin keskustaan ja lähiöalueille, nuorten kokoontumispaikkoihin.
Turun NMKY:n jalkautuva nuorisotyö on vahvasti kohtaavaa ja nuorta tukevaa, jokainen nuori huomioidaan yksilönä omine erityispiirteineen.
Vahvaa yhteistyötä tehdään Turun NMKY:n eri toimintojen kuten Katusovittelun, Maahanmuuttajapalveluiden, kiusaamista ehkäisevän toiminnan ja Yökoriksen kanssa. Pääyhteistyökumppaneina toimivat myös Turun kaupungin nuorisotyötä tekevät yksiköt ja poliisi. Lisäksi yhteistyötä tehdään muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Hankkeessa työntekijöinä toimivilla Katjalla ja Johanneksella on vahva kokemus kohtaavasta työstä ja eväitä myös haastavamman kohderyhmän kanssa toimimiseen. Katja on koulutukseltaan sosionomi ja Johannes poliisi.
Mieskuoro Naskalit, Aino-kuoro ja Puolalanmäen musiikkilukion kamarikuoro Chorus Iucundus järjestävät yhteisen konsertin Sigyn-salissa lauantaina 2.4. klo 18.00.
Konsertissa kuorot esiintyvät yhdessä ja kukin erikseen, sekä mies- ja naisäänisinä kokoonpanoina.
– Konsertin alku alkaa hämärästä usvasta ja päätyy sumun keskeltä valoon sanoilla ihanaa, ihanaa, kertoo Ainojen johtaja Satu Luukkonen visiostaan konsertin alusta.
Konsertin ohjelmistossa halutaankin nostaa esiin ajatusta kehityksestä kohti positiivisia asioita ja tunnelmia. Musiikkia on luvassa Rajattomasta Kuulaan ja Barbershopista Sibeliukseen. Johtajina toimivat Satun lisäksi Timo Lehtovaara ja Tommi Saalas.
Yhteistyön ideana on – paitsi tuottaa yleisölle verraton monipuolinen konserttikokemus – tarjota samalla lukion nuorille kuorolaisille kokemus ja kuulokuva aikuisten mies- ja naiskuorojen tekemisestä ja soinnista.
– Pitkän musiikkiluokkaputken myötä ylioppilailla on loistavat valmiudet jatkaa kuoroharrastustaan monenlaisissa kokoonpanoissa, vaikkapa Ainoissa, Naskaleissa tai esimerkiksi tulevan opiskelupaikkakuntansa opiskelijakuoroissa, Timo Lehtovaara pohtii.
– Tässä tehdään pitkän tähtäimen rekrytointityötä, voihan olla että joku liittyy kuoroon vasta opintojen ja perheen perustamisen jälkeen 2030-luvulla, Tommi Saalas visioi. Aiempien yhteisten lauluhetkien myötä kuorossamme on paljon musiikkilukion käyneitä laulajia ja tämä tausta yhdistää heitä tavallaan lähes ylisukupolvisesti, Tommi jatkaa.
Nyt saa laulaa! -konsertin liput 20/10 €. Ennakkomyynti on auki osoitteessa lyyti.in/nytsaalaulaa
Tervetuloa!
Kuvassa Naskalit ja Ainot edellisen kerran yhdessä kevätkonsertissa 2014.
Oriniemen partiomajalla riitti vilskettä, kun ATP:n sudenpennut: Rantakäärmeet ja Merikarhut, kokoontuivat yhteiselle yöretkelle 12.-13.3.
Vaikka kevätaurinko helli retkeilijöitä koko viikon lopun ajan, pihapiiri muistutti vielä väistyvästä talvesta liukkaudellaan. Suunnitellut pihaleikit typistyivät viikinkipalloon muttei se poikien menoa juurikaan haitannut – ensimmäisenä saapuneet olivat jo löytäneet talven ilot jäätyneestä rantapolusta.
Majoittumisen ja lounaan jälkeen sudenpennut pääsivät harjoittelemaan suunnistus- ja partiotaitojaan Oriniemen metsämaisemiin. Aliisa opasti pojat kompassin käyttöön ja lähetti sudarit karttojen kera etsimään rasteja lähiympäristöstä. Rasteilla testattiin ensiaputaitoja, nokkeluutta sekä jokamiehen oikeuksien ja merimerkkien tuntemusta ja hyvinpä nuo tuntuivat olevan hallussa. Illalla nuotiolla paistettiin makkaraa ja lettuja. Letunheittäminen onnistui alkuvaikeuksien jälkeen Mikaelin opastuksella kerrassaan mainiosti sudenpennuilta.
Aamun sarastaessa sudarilaumat olivat jo virkeinä aloittelemassa päivää, joten lipunnoston kautta aamupalalle ja päivän haasteisiin. Puukoilla veisteltiin jo lauantaina niin makkaratikkuja kuin kaarnalaivojakin, joten nikkarointitehtäväkin sujui sudareilta mallikkaasti. Tavoitteena oli tehdä joko voiveitsi tai paistinlasta ja sitkeimmät saivatkin hienoja veitsiä aikaiseksi.
Lounaan sudarit valmistivat 2-3 pojan ryhmissä trangialla partiomajan pihalla. Ensin opeteltiin kokoamaan trangiat ja sitten valmistettiin nakkisoppaa. Itse tehty nakkisoppa näytti maistuvan – jotkut tosin eivät malttaneet odottaa perunoiden kypsymistä. Kun trangiat oli pesty ja koottu olikin jo loppusiivouksen aika. Ennen lähtöä nautittiin vielä auringon paisteessa lämpimät kaakaot ja herkuteltiin suklaalla ja kekseillä.
Seuraavan retkipäivän ajankohtaa kyseltiin jo malttamattomana – ehkäpä se seuraava onkin sitten jo laineilla.
ATP:n toimintaan voi liittyä mukaan koska vain, katso lisätietoja verkkosivuiltamme www.aurantahtipojat.fi. Lisätietoja voit kysellä myös lippukunnan apulaisjohtajalta (iinasalmi98@gmail.com)!
Kesäkuun alusta alkaen Turun NMKY:ssa on työskennellyt kaksi hanketyöntekijää, Katja Vossi ja Johannes Männikkö, joiden työnkuvana on jalkautua Turun kaupungin kaduille kohtaamaan nuoria. Kyseessä on vuoden 2022 loppuun asti kestävä hanke, jota rahoittaa Turun kaupunki.
ATP:n toimintaan voi liittyä mukaan koska vain, katso lisätietoja verkkosivuiltamme