Vuonna 2023 maahanmuuttajapalveluiden tiimi työskenteli kehittämispäivänä tarkastellen toimintaansa kehityksen tavoitteiden linssin lävitse. Samalla pohdittiin miten työtä voisi kehittää vielä kestävämmäksi. Keskustelussa esille nousi kestävän kotouttamisen näkökulma. Kestävää kotoutumista ajatellaan osana laajempaa kestävän kehityksen tavoitteiden kokonaisuutta. Kestävän kotoutumisen perustana on usko sosiaaliseen kestävyyteen ja näkemys siitä, että maahan muuttaneella henkilöllä on mahdollisuus saavuttaa täysi potentiaalinsa sekä kehittyä aktiiviseksi ja tietoiseksi yhteiskunnan jäseneksi uudessa kotimaassaan. Kestävän kotoutumisen keskiössä on asiakkaan oman osallisuuden tukeminen ja kokemus siitä, että saa elää oman näköistä elämää itsemääräämisoikeudella.
Tekijät, jotka vaikuttavat kestävään kotoutumiseen ovat esimerkiksi kielen oppiminen, pääsy terveyspalveluihin, laadukkaat kouluttautumismahdollisuudet, asumisjärjestelyt, yhteiskunnan sopeutuvuus tulijaan sekä yhtäläiset mahdollisuudet päätöksentekoon kantasuomalaisten kanssa. Laadukkaat työpaikat myös saattavat yhteiskuntaan.
Maahanmuuttajapalveluiden asiantuntijoiden työssä on havaittavissa, kuinka työpaikkojen ja harjoittelupaikkojen saamisessa Suomessa on monenlaisia haasteita. Sama on huomattu tutkimuksissa, jotka ovat olleet esillä mediassa kuten tohtori Ndomon väitöskirjassa kerrotaan. (linkki HS artikkeliin) Uudet maahanmuuttajat päätyvät usein kierteeseen, jossa työsuhteet ovat määräaikaisia tai keikkaluonteisia. Kielitaidon kehittyminen on haastavaa, jos vuorotyön vuoksi ole mahdollisuutta osallistua vapaa-ajan kielikoulutuksiin. Lisäksi neuvottelutaidot ja usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin ovat usein rajallisia.
Suomessa tarvittaisiin uskallusta ottaa kansainvälistä osaamista yritysten henkilökuntaan ja joustavia laadukkaita räätälöityjä kotoutumispalveluita työelämässä oleville maahanmuuttajille.
Maahanmuuttajapalveluissa kiinnitetään huomiota kestävän kotoutumisen kokonaisuuteen entistä enemmän. Havahduimme siihen, kuinka moniin kokonaisuuksiin työ jo vaikuttaa.
Maahanmuuttajapalveluissa edistetään asiakkaiden sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista ja kannustetaan siihen iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta. Työntekijöitä neuvotaan heidän oikeuksissaan ja velvollisuuksissaan sekä tuetaan työnhaun haasteissa. Edistetään järkevää taloudenhallintaa ja kannustetaan jokaista pohtimaan omaa kuluttamista.
Katy Viljanen
Kirjoittaja työskentelee Turun NMKY:n maahanmuuttajapalveluissa asiantuntijana ja on käsitellyt opinnäytetyössään kestävän kehityksen roolia nuorisotyössä Turun NMKY:lla