Paljon hyviä, monipuolisia ja elinikäisiä ystäviä
Lippo Kaarnisto, 90 vuotta
Olen tullut vuonna 1941 Partiolippukunta Auran Tähti Poikiin. En halunnut mennä sudenpentuihin, kun tiesin siellä olevan ”villinpuoleista” joukkoa, vaan odotin, kunnes täytin 11-vuotta ja pääsin suoraan vartioon. Olin nuorena hiljainen ja ujo poika.
Toiminta Turun NMKY:ssa on ollut hienoa ja antanut monipuolista ohjelmaa, erityisesti partio. Valtaosa ystävistä on näiltä ajoilta, paljon vietettiin myöhemmin aikaa perheittäinkin. Kummiutta syntyi puolin ja toisin!
Mahdoton vastata, mikä on ollut paras muisto, niitä on niin paljon. Kaikki leirit erityisesti; se on sitä aidointa partiotoimintaa.
Olen käynyt useita kertoja Mieskuoro Naskaleiden ja erityisesti Seniorikuoron konserteissa ja tapahtumissa, kuin myös Aura Brass bandin mahtavissa konserteissa! Oriniemen Ulkoilualuesäätiön valtuuskunnan kokous vuoden lopulla on ehdotonta huippua!
Merkittävin asia, jota yhdistys on minulle on antanut ovat ystävät. Paljon hyviä, monipuolisia, elinikäisiä ystäviä.
Itse olin 30-vuotta johtokunnassa ja sen varapuheenjohtajana parikymmentä vuotta. Olen ollut johtokunnassa jo1950-luvun lopulla, ja mukana päätöksissä, joiden seurauksena myytiin Maariankadun toimitilat, ostettiin nykyiset tontit ja rakennettiin Sirkkalankadun kiinteistön ensimmäiset rakennukset. Olen aikanaan vastannut projektista, jonka tuloksena yhdistykseen palkattiin toiminnanjohtaja, myöhemmin pääsihteeriksi nimitetty Antti Koponen 1980-luvulla. Olen ollut jäsenenä myös Oriniemen säätiön hallituksessa lähes alusta alkaen pari vuosikymmentä sekä pitkään myös säätiön valtuuskunnassa, nykyisin varapuheenjohtajana. Olin aikanaan myös muutaman vuoden NMKY-liiton liittohallistuksen jäsenenä edustamassa siellä kai turkulaisuutta?
Senioriaamukahvit on nykyisin ”herttainen pikku tapaaminen, jossa tapaa vanhoja ystäviä ja kuulee mielenkiintoisia aiheita ja esityksiä”.
Senioritoiminta käynnistyi aikanaan veteraanikerho-nimellä, mutta se antoi toiminnasta hieman harhaanjohtavan kuvan. Sehän ei ollut sotaveteraanitapahtuma, kuten jotkut kuvittelivat, vaan NMKY-veteraanien tapaamis-
tilaisuus. Silloin tilaisuudet pidettiin alakerran juhlasalissa ja osallistujia oli satakunta. On itsekin pyydettynä pitänyt lukuisia alustuksia eri aiheista, nämä pääosin kerhon ”suuruuden” aikana. Osanottajamäärän vähentyessä kehitettiin nykyinen, pienimuotoinen seniorikahvitus, sinänsä aivan mukava. Olen kokenut ohjelman aika helpostisulavaksi ja näinollen miellyttäväksi.
Tosin entisten ja nykyisten tuttujen tapaamistoive on paras liikkeellepaneva voima, ei niinkään ”esitelmä”!
