Tavanomainen keskiviikko nuorten kohtaamispaikka Toivolla. Aukiolo tuttuun tapaan klo 10-15, ja päivän yhteisenä tekemisenä tutustumisleikki. Avatessamme sisään tulee hetiuseampi nuori, ja kaikki tervehditään lämmöllä. ”Ottakaa kahvia ja teetä, heräillään yhdessä tähän päivään” on tuttu päivän aloitus. Lempeys, joka välittyy paitsi ohjaajista nuorille, myös nuorilta toisilleen ja ohjaajille, on koskettavaa. Huolenpito toinen toisistaan, hyvien kohtaamisten aamu. Joku istahtaa päivän Turun sanomien äärelle, joku ottaa kahvikupposensa olohuoneen sohvalle. ”Kiva nähdä”.
Päivän aihe ”Än-yy-tee- nyt -kortit” otetaan heti yhteisesti kokeiluun. Tarkoitus on miettiä kuka on minkäkinlainen, kenet pyytäisit puutarhuriksi jne. Tutustutaan samalla. Asetuimme rinkiin sohvalla ja nojatuoleilla siten että kaikki varmasti näkevät toisensa, ja aloimme lukea kortteja. Jokainen tuli osoitetuksi, jokainen pääsi osoittamaan ja arvuuttelemaan toisten ominaisuuksia. Valmiit kortit tuli läpikäydyiksi, ja niin alkoivat toivolaiset kehitellä omia väittämäkortteja. Ihan helmiä sieltä syntyi, ja naurunsekainen into päällä osoitettiin toinen toisiamme mm. ”kuka on todennäköisimmin nähnyt Monalisan ja pettynyt siihen”, ”Kuka suuttuu hävitessään pelin” ja ”kuka hamstraa heräteostoksia”. Mikä porukka meillä täällä onkaan. <3
Yhteisöllisyys, nauru ja iloinen puheensorina täyttää olohuoneen. Toivossa monenlaiset tunnelmat, myös hankalammat päivät ja surut näkyvät, mutta tavoitteena on tehdä päivästä parempi ja keskittyä läsnäolevaan hetkeen.
Joku lähtee hoitamaan lääkäripuhelua, toinen selvittää laturinjohtoa ja kolmas miettii ottaisko vielä kahvia. ”Vois”. Ohjaaja istuu kutimet kädessä kotoisan oloisesti nojatuolissa ja kutoo projektiaan ollen samalla rauhallisen läsnä muille.
Yksi ohjaaja intoilee jo seuraavaa juttua parin nuoren ideoidessa mitä kevään aikana vielä tehtäisiin, ja kolmas syventyy keskustelemaan nuoren kanssa senhetkisestä olosta. Puheensorina täyttää tilan.
Samaan aikaan ovesta saapuu tutustuja tukihenkilönsä saattamana, ja ohjaaja keskeyttää senhetkisen tekemisensä mennäkseen vastaan eteiseen. Lämmin esittäytyminen ja vastaanotto jälleen, jottei sosiaalisia tilanteita jännittävä tutustujanuori joudu liian isosti huomion keskipisteeksi, muttei myöskään tule ohitetuksi. Ohjaajana on tärkeää lukea tilanteita ja joustavuus on keskeistä, eikä luova hulluus ole yhtään haitaksi.
Nuori ja tukihenkilö ohjataan rauhalliseen kohtaan ja keskustellen esitellään Toivoa heille. Useimmiten Toivon askarteluhuone saa kävijän hymyilemään, ja niin tälläkin kertaa. ”Paratiisi, täällähän voi tehdä vaikka mitä” – usein kuultu palaute kuuluu tälläkin kertaa. Totta, täällä voi ja saa tehdä, mutta ei ole pakko. Asiat saa jäädä kesken ja niitä voi jatkaa kun on sellainen hetki ja fiilis. Kun tutustuja niin haluaa, he jatkavat matkaansa ja ohjaaja saattelee heidät ovelle.
Eteisestä joku jo bongaakin juuri esittelystä vapautuneen ohjaajan ja huutelee keittiöön auttamaan kun ei ole varma sopiiko juuri nämä kaurahiutaleet hänen ruokavalioonsa. Ja että onhan sitä kahvia vielä jossain kun Moccamasterissa näkyy loppuneen. Samaan aikaan ovesta tuleekin pari muuta kävijää ja heidän kanssaan sitten ihan omia juttujaan. ”Kato mä ostin ihan uuden huivin, eiksoo hieno”. ”Mulla tuli tänne joku reikä tähän vaatteeseen, mitä tälle vois tehä…” ja samaan aikaan ompelutaitoinen kävijä tarttuu tilanteeseen ja ehdottaa korjaussuunnitelmaa toiselle nuorelle. Mutta kuka keittää sitä kahvia lisää? Ainiin. Sitä on paljon tossa perkolaattorissa valmiiina tänään.
Vaihtelevia ja ihanan samanlaisia, päivät Toivossa.
Tiina Kajander
Kirjoittaja toimii sosiaaliohjaajana Nuorten kohtaamispaikka toivossa
Nuorten kohtaamispaikka Toivo on avoin kohtaamispaikka 17-28 -vuotiaille nuorille aikuisille Turun keskustassa. Toivo tarjoaa mielekästä, aktivoivaa ja kuntoutumista tukevaa toimintaa, apua ja ohjausta sekä paikan, jossa voi viettää aikaa muiden seurassa. Lisää Toivon toiminnasta ->