Bändimme toiminta on ollut nousujohteista

Reijo Borman

Olen kahdeksalla vuosikymmenellä maailmaa ihmetellyt peruskestävä torvensoittaja. Suuni on ollut messingillä alle kymmenvuotiaasta, eikä laantumisen merkkejä näy.

Ensikosketuksen Aura Brass Bandin toimintaan sain soittaessani orkesterin alppitorvisolistina. Bändi oli vielä raakile ja soittimistossa oli jopa brass bandissa kiellettyjä hedelmiä. Kornetistit roikivat trumpetilla, ja alppitorven kuulaan soinnin peitti käyrätorvi. Mutta tuo torvien yhteinen sointi kolahti, ja sillä tiellä ollaan. Brass bandissä saan leppeällä huuliotteella soittaa flyygelitorvella itseäni parempien kanssa hunajaisia sooloja, joista joskus jopa kaveritkin nauttivat.

Pitkässä juoksussa bändimme toiminta on ollut nousujohteista, vaikka portaat ovat kivikkoisia olleetkin. Orkesterimme historian hienointa hetkeä ei varmasti kukaan mukana olleista unohda. Saimme keväällä 2013 esiintyä Oslossa European Band Championships -kilpailujen yhteydessä järjestetyssä konsertissa. Se oli paras keikka ikinä!

Hienoja muistoja on matkan varrella ollut lukuisia, mutta keväinen marssisoitto partiolaisparaatissa saa sydämen sykkimään. On hienoa seistä Turun tuomiokirkon edustalla yhdessä tuhansien lasten ja nuorten kanssa, joiden olemuksesta huokuu luottamus tulevaisuuteen.