Turun NMKY:n liikunnallinen toimintakeskus Suvituuli liikuttaa myös ikäihmisiä

Turun NMKY on vuoden 2024 alusta alkaen hallinnoinut Erityisosaamiskeskus Suvituulen isoa liikuntatilaa sekä Suvitupaa, joka tänä päivänä toimii Hirvensalon Alueolohuoneena osana Turun kaupungin kärkihanketta. Turun alueolohuoneet ovat avoimia ja maksuttomia matalan kynnyksen tiloja, joissa asukkaat voivat tavata toisiaan, järjestää toimintaa, osallistua, tulla kuulluksi ja myös kehittää aluettaan.

Lapset ja nuoret Hirvensalosta ja ympäri Turkua täyttävät Suvituulen liikuntatilan iltapäivistä iltaan, mutta päiväsaikaan Suvituulessa huolehditaan ikäihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista sekä toimintakyvyn ylläpitämisestä. Haluamme tarjota alueen ikäihmisille turvallisen yhteisön sekä saattaa ikäihmisiä yhteen lähialueen lasten ja nuorten kanssa toimintakykyä ylläpitävien tavoitteiden lisäksi. Hirvensalo asuinalueena on vuosien saatossa kasvanut merkittävästi ilman, että ikäihmisille suunnattujen palveluiden tarjonta olisi lisääntynyt kasvun myötä.

Ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn tukeminen on suomalaisen vanhuspolitiikan keskeinen tavoite. Se on lähtökohtana niin vanhusten kotona asumisen tukemisessa kuin palveluissa ja hoidossa. Suomalaisten elinajan odote kasvaa kaikissa ikäryhmissä ja vuonna 2030 joka neljännen suomalaisen onkin ennustettu olevan yli 65-vuotias.

Ikäihmisten toimintakykyä ylläpitämällä tuetaan ikäihmisiä mahdollisimman itsenäiseen suoriutumiseen ja terveyden ylläpitämiseen. Hyvään, laadukkaaseen ja kokonaisvaltaiseen ikäihmisen toimintakyvyn tukemiseen kuuluu fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn osa-alueiden tukeminen. Turun NMKY:n yhtenä tavoitteena Suvituulessa on tasavertaistaa aktiivisen osallistumisen mahdollisuuksia taloudesta ja toimintakyvystä riippumattomiksi. Toimintamuotoina ovat liikunnan lisäksi erilaiset muistia ylläpitävät ja mieltä virkistävät toiminnot.

Turun NMKY on keväällä 2024 selvästi onnistunut tavoitteessaan ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Yhteistyössä Turun kaupungin kanssa on järjestetty Liiku lähellä -ryhmiä 65+ ikäisille. Tarve ja kiinnostus on ollut selvää; parhaimpina kertoina paikalla on ollut yli 50 osallistujaa ja huonoimpinakin yli 30. Silloinkin kun talvi yllätti kevättä odottavat turkulaiset puolen metrin kinoksilla keskellä kesärengasaikaa, oli paikalle saapunut kymmenkunta säätä uhmaavaa aktiivista liikkujaa!

Liiku lähellä- ryhmien lisäksi Turun kaupungin kanssa on järjestetty 75+ ikäisten VoiTas-ryhmiä ja lisäksi kaupungin seniorikortilla on päässyt treenaamaan ikäihmisten kuntosalille.

Ikäihmisten tavoittaminen muuhun kuin fyysistä toimintakykyä ylläpitävään toimintaan Alueolohuone Suvituvan puolella on ollut haastavampaa. Teemapäivät, kuten Levyraati, rovasti Antti Koposen pääsiäiseen johdattelu sekä viulunsoitonopettaja, muusikko Katriina Rainion musiikkiteemainen päivä, tavoittivat mukavasti osallistujia, mutta avoimia yhdessäoloon tarkoitettuja hetkiä eivät alueen ikäihmiset ole vielä löytäneet.

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet sekä kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta ovat tuellaan mahdollistaneet ikäihmisille maksuttoman toimintakykyä ylläpitävän toiminnan Suvituulessa. Uusimpina yhteistyön muotoina on Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen asiakkaille viikoittain järjestetty erilaista toimintaa ja Aivoliiton AVH yhdistyksen jäsenille boccia-pelejä ja kahvittelua ja yhdessäoloa.

Ikäihmisten toimintakyvystä Suvituulessa vastaa pitkäaikainen liikunnanohjaaja Merja Entonen, joka erittäin ammattitaitoisena ja valloittavana ohjaajana on löytänyt tiensä osallistujien sydämiin.

Tunnista oma, työkaverin ja organisaation osaaminen. Miksi? Osaamiskartoitus- ja kartta, mitä ne ovat?

Sosiaali- ja terveysalan työ muuttuu hurjalla vauhdilla. Siirtyminen hyvinvointialueisiin, huoli yhteiskunnan velkaantumisesta pakottaa nyt jokaisen organisaation ja yksilön miettimään mikä on tarpeellista. Saman asian eteen joutuu luonnollisesti myös kolmas sektori.

Tämä koskee meitä yksilöinä jokaista, nyt jos koskaan on hyvä tietää oma osaamisen taso. Oman organisaation osaaminen ja sen kehittäminen on entistä enemmän tarvelähtöistä ja suunnitelmallista. Tulevaisuuden niukat ajat synnyttävät kilpailua ja siihen pitää olla valmis.

Osaamisen kartoittaminen – miksi?

Osaaminen on aina voimavara. Sekä yksilö, että organisaatio menestyvät, kun erilainen osaaminen ymmärretään ja kohdataan voimavarana. Osaaminen on monipuolinen käsite, joka hetken pohdinnalla alkaa laajenemaan. Se ei ole vain summa koulusivistyksestä ja taidoista. Turun NMKY:lle tehtiin opinnäytetyön toimeksiantona osaamisenkartoitus ja visuaalinen osaamiskartta. Osaaminen lähtee organisaation strategiasta ja visiosta. NMKY:n strategia ohjaa kaikkea toimintaa. Esimerkkinä nuorisotyö ja erilaiset hankkeet Turun NMKY:llä.

Prosessit, tiedot ja taidot muodostavat seuraavan osaamisen kokonaisuuden. Kolmas kokonaisuuden lohko on henkilökohtainen osaaminen ja kokemus. Syytä ei ole myöskään unohtaa niin sanottua hiljaista tietoa. Näistä kaikista muodostuu kokonaisuus, joka on organisaation tärkein voimavara ja pääoma. Tämän kokonaisuuden ollessa selkeä, suunnitelmallisesti käytössä ja sen vaikuttavuutta seurataan, on se merkittävä kilpailuvaltti kenelle tahansa, muuttuvassa maailmassa.

Osaamiskartta

Työ on osaamista sanovat Tuomi & Sumkin kirjassa Osaamisen ja työn johtaminen. Tieto, taito ja kokemus muodostavat osaamisen kokonaisuuden. Osaamiskartan avulla voidaan tätä kokonaisuutta kuvata. Kartan avulla henkilöstö osoittaa organisaation johdolle osaamisensa ja organisaatio sitten sisäisesti ja ulkoisesti. NMKY:llä päädyttiin ensin tekemään visuaalinen osaamiskartta. Karttaan kerättiin kahdeksaan eri lohkoon erilaisia asioita, jotka kuvastavat NMKY:n monipuolista osaamista. Koulutus, kielitaito ja työsuhteiden pituudet perustietoina. Lopuissa lohkoissa sitten mennään syvemmälle ihmisten osaamiseen ja taitoihin. erityisosaaminen, työmenetelmät ja työkokemus. NMKY tekee laaja-alaista työtä ihmisten kanssa, näin ollen osaamiskarttaan nostettiin omaksi lohkokseen vielä kohtaaminen. Kunnioittava, turvallinen ja luottamuksellinen kohtaaminen ja vuorovaikutus on osaamista jonka merkitys vain kasvaa.

Itse osaamiskartta voidaan toteuttaa luovasti organisaation tasolta aina yksilötasolle ja henkilökohtaisten osaamistasojen määrittelyyn. Erityisesti osaamisen markkinoinnissa kartan avulla organisaation ulkopuolelle, on hyvä muistaa, että osaaminen on myös aina henkilökohtainen asia yksilölle. Osaamisen kartoittaminen ja osaamiskartan laadinta on hyvä saattaa myös eettisen pohdinnan kohteeksi.

Osaamisensa tunteva organisaatio on ammattimainen ja pärjää niukkojen aikojen yli.

Helsingin sanomien pääkirjoituksessa 19. huhtikuuta oli nostettu esille hallituksen 130 milj. euron leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista. Kolmannen sektorin merkitystä tuskin kukaan haluaa kiistää. Leikkausten kokonaismäärä on kuitenkin niin suuri, että se on monelle järjestölle kuolinisku. (Helsingin Sanomat 2024.)

Opinnäytetyönä tehty NMKY:n osaamisen kartoitus osuu hyvään kohtaan. Turkulainen 130-vuotias yhdistys on nähnyt maailman ja yhteiskunnan muutoksia ja tuulisia aikoja ennenkin. Myös NMKY:llä tulee trimmata organisaatio parhaaseen mahdolliseen kuntoon. Vain tällä voidaan varmistaa tarjoamiemme palveluiden jatkuvuus. Lasten- ja nuorten kanssa tehtävä työ saa osumansa leikkauksista. Sijaishuollon jälkihuolto ja maahan muuttaneiden kanssa tehtävä työ omat osumansa. Osaava, kehittyvä ja vaikuttavuudeltaan arvioitu tuloksellinen organisaatio menestyy jatkossakin.

Valtio jakaa tänä vuonna 384 milj. euroa sote-järjestöille. Jatkossa 100 miljoonan euron leikkaus lisää kilpailua ja on monelle vaikea asia. Siksi osaaminen ja vaikuttavuuden arviointi, on aina vain tärkeämmässä roolissa tulevaisuudessa. NMKY:llä ollaan tähän valmiita!

 

Markku Estala

Kirjoittaja työskentelee Turun NMKY:n maahanmuuttajapalveluissa asiantuntijana ja on laatinut opinnäytetyönä Turun NMKY:lle osaamisen kartoituksen

Vaikuttamistyötä eduskunnassa

Turun NMKY on osa Väkivallan vastaista verkostoa eduskunnassa, joka perustettiin 6.11.2023 Vihreiden Sofia Virran aloitteesta. Toisen kauden kansanedustaja, Vihreiden puheenjohtaja ja tämän verkoston puheenjohtaja Virralla itsellä on pitkä ammattitausta väkivaltaa käyttävien nuorten kanssa työskentelystä muun muassa lastensuojelussa.

Väkivallan vastainen verkosto eduskunnassa -toiminnan tavoitteena on lisätä päättäjien tietoisuutta väkivallasta ilmiönä, edesauttaa päättäjien sekä väkivallan vastaisen työn asiantuntijoiden ja tutkijoiden välistä vuoropuhelua sekä edistää väkivallan vastaista työtä.

NMKY:tä verkostossa edustaa Katujengi-hankkeen hankekoordinaattori Katja Vossi. Verkosto järjestää vuosittain seminaareja, joiden avulla tietoa ja ymmärrystä väkivaltailmiöstä pyritään lisäämään sekä löytämään ratkaisuja väkivallan ehkäisemiseksi yhteiskunnassamme. Ensimmäinen seminaari pidettiin eduskunnassa 18.4., “Suoraa puhetta nuorisoväkivallasta – Hyvinvoiva nuori ei tee rikoksia”, joka oli ensimmäinen verkoston järjestämä tilaisuus. Vossi oli yhtenä asiantuntijana kuultavana aiheen tiimoilta kertomassa sitä arkipäivää, jota hän työparinsa kanssa kohtaa Turussa ja niitä onnistumisen edellytyksiä, joilla epäsuotuisaan väkivaltakehitykseen voidaan vaikuttaa. Muina asiantuntijoina tilaisuudessa kuultiin keskusrikospoliisin erikoistutkija Petri Danielssonia, THL:n nuorten katuväkivallan vastaisen hankkeen projektipäällikkö Jonna Laitosta, Aggredi Primon vastaavaa ohjaajaa, entistä vapaaottelija Miika Mehmetiä sekä Miessakit Ry:n väkivaltatyöntekijä Jussi Pekkolaa.

Tilaisuudessa paikalla oli niin kansanedustajia kuin heidän avustajiaan sekä muuta eduskunnan väkeä. Tilaisuuden jälkeen Vossilla oli hyvää keskustelua aiheesta sekä Sofia Virran että Vasemmistoliiton Timo Furuholmin kanssa, ja molemmat toivoivatkin pääsevänsä tulevaisuudessa hankkeen matkaan ihan sinne kenttätyön äärelle.

Katja Vossi
hankekoordinaattori, Katujengi-hanke

Nuorten kohtaamispaikalla korostuvat sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus sekä kestävät yhteisöt

Nuorten kohtaamispaikka Toivossa työn keskiössä on mielenterveyden tukeminen kynnyksettömän toiminnan muodossa, jossa kaikki työn ja opintojen ulkopuolella olevat 17-28 vuotiaat nuoret ovat tervetulleita voimavaroistaan riippumatta ja jossa kaikenlainen tekemiseen osallistuminen on vapaaehtoista. Jokainen saa tulla kohtaamispaikalle juuri sellaisena kuin kulloinkin on. Vuonna 2023 kehittämispäivänä Toivon työntekijät pohtivat miten toiminta nivoutuu kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä globaalikasvatukseen.

Nuorten kohtaamispaikka Toivossa korostuvat sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus sekä kestävät yhteisöt. Nuorten kanssa keskitytään olemaan tässä hetkessä, ollaan yhdessä muun muassa pelaamalla lautapelejä ja samalla harjoitellaan monipuolisesti sosiaalisia taitoja. Toivossa voi viettää aikaa, tavata muita samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia nuoria aikuisia,  ja kaiken olemisen ja tekemisen keskellä  muun muassa harjoitellaan tunteiden säätelyä ja sanoittamista, hetkiin pysähtymistä ja reflektoidaan yhdessä tilanteita. Nuoret oppivat toimimaan yhdessä ja salliva ilmapiiri kannattelee eri elämäntilanteissa.

Nuoret osallistuvat kohtaamispaikan toiminnan suunnitteluun lähes päivittäin ideoita antaen, mutta lisäksi kerran kuukaudessa pidetään Toivoriihi, jossa nuoret voivat tuoda esiin ajatuksiaan ja kehitysehdotuksiaan ja kokea että omalla mielipiteellä on merkitystä. Ryhmätyöskentelyn ja keskustelutaitojen harjoittelu kasvattaa sosiaalisia taitoja sekä opettaa yhteistyötä ja muihin tutustuminen avartaa ajattelua. Kävijäpalautetta kerätään kaksi kertaa vuodessa ja se nähdään ensisijaisesti nuorten äänen esilletuomisena.

Kohtaamispaikalla hyväksyvä ilmapiiri liittyy myös siihen että kierrätys, ekologisuus ja kestävä kehitys ovat toiminnassa luontevana osana. Arjessa tämä näkyy mm. esineiden uusiokäyttönä esim. askarteluissa, kestävässä kuluttamisessa ja vanhan ehostamisena. Vanhoja huonekaluja on maalattu yhdessä nuorten kanssa, ja hävikkiin kiinnitetään huomiota. Toivossa hankinnat ovat tarkasti mietittyjä ja tavaraa saadaan kierrätyksenkin kautta. Toivon tiloissa on kierrätyspiste ja vaihtopiste.

Kestävää kuluttamista on otettu mukaan myös Toivon retkien teemoiksi. Tehdään mahdollisimman edullisesti mukavia asioita, joukkoliikennettä hyödyntäen yksityisautoilun sijaan. Maaliskuussa kävijöiden kanssa käytiin kirpputoriretkellä, josta nuoret voivat saada innostuksen kierrättämiseen ja mukaan voi lähteä sinnekin ihan vain katselemaan, ilman että kuluttaa yhtään rahojaan.   Ympäristöstä huolehtimista toteutetaan yhteistyössä eri tahojen kanssa, ja kohtaamispaikalla tiedotetaan jos jokin taho järjestää esimerkiksi roskienkeruukampanjan tms.

Työntekijät kertovat sukupuolisensitiivisyyden olevan luonnollinen osa kohtaamispaikkaa, ja se kuvastaa paikan hyväksyvää ja monipuolista henkeä. Naistenpäivää myös vietettiin Toivossa sukupuolisensitiivisesti, korostaen sukupuolen moninaisuutta ja hyvinvoinnin vaalimista sukupuolesta riippumatta.

Lopulta Toivon toiminta on osoitus siitä, että kestävää kehitystä ei rakenneta ainoastaan suuriskaalaisilla projekteilla vaan myös paikallisella tasolla, vaalimalla ihmisten hyvinvointia herkkyydellä. Toivo osoittaa, että jokainen pieni teko luo pohjaa kestävälle tulevaisuudelle, ja että nuoret ovat avainasemassa tämän tulevaisuuden rakentamisessa.

 

Kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuorillamme menee

Nuorisojärjestönä olemme hyvin huolissamme hallituksen suunnittelemista lisäleikkauksista. Nuoriin kohdistuessaan ne heikentävät kokonaisen sukupolven hyvinvointia, syventävät ongelmia ja aiheuttavat peruuttamatonta vahinkoa nuorten elämässä. Vaadimme, että aiotut leikkaukset perutaan ja kehysriiheen tehdään tarkempi arvio leikkausten lapsi- ja nuorivaikutuksista.

Blurry reflection silhouette of one person walking alone on wet city park sidewalk on a rainy day

Kirjoituksen otsikko on suora lainaus 20.6.2023 julkaistusta hallitusohjelmasta. Emme voisi olla lauseen sisällöstä enemmän samaa mieltä. Nuoruusvuodet rakentavat perustan koko ihmisen loppuelämälle: niiden aikana opitaan elämäntaitoja, ne muokkaavat yksilön maailmankuvaa ja rakentavat yhteiskunnallista omistajuutta.  Ennen kaikkea ne luovat näkymiä ja uskoa tulevaisuuteen – paitsi nuoren omaan myös kollektiiviseen tulevaisuuteemme.

Hallitustaipaleen alussa poliittisissa juhlapuheissa luvattiin, ettei nuorilta leikata. Loppuvuodesta 2023 päätetyt kiristykset sosiaaliturvaan osuivat kuitenkin eniten nuoriin ikäluokkiin, sillä Kelan asiantuntijatyöryhmän mukaan pienituloisten joukossa nuorten ja nuorten aikuisten osuus on suurin ja kasvaa leikkausten vuoksi entisestään. Nyt myös nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksiin on tulossa leikkauksia, kun hallitusohjelmassa on suunnitella näiden asteittainen mutta merkittävä alentaminen vuoteen 2027 mennessä.

Suomen NMKY:n nuorisotyössä näemme päivittäin, kuinka paljon nuoret kaipaavat läsnäoloa, vuorovaikutusta ja rinnalla kulkua nopeatempoisessa ja muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa odotukset myös nuoria kohtaan ovat kovia. Arjen kohtaamiset syntyvät nuorten vapaa-ajalla, harrastuksissa ja nuorille suunnatuissa palveluissa. Helsingin NMKY:n Nordstatilla teettämän brändikyselyn[i] mukaan 15–60-vuotiaista helsinkiläisistä lähes puolet on huolissaan siitä, että perheen varallisuus ei riitä harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan maksuihin. Kaikki nuoret eivät kaipaa jatkuvaa tukea, mutta jokainen kaipaa harrastuksia, sosiaalisia suhteita, ystäviä ja turvallisia tiloja rakentaa omia yhteisöjä. Samalla nuorisotyö on pieni, mutta vaikuttava ala, sillä vain 10 000 palkatun työntekijän ja 50 000 vapaaehtoisen voimin tavoitetaan miljoona suomalaista nuorta. Yksinomaan Suomen NMKY:n paikallisyhdistyksissä 30 paikkakunnalla kohtaamisia kertyy vuoden aikana yli 1.5 miljoonaa.

Nuorten hyvinvointia vähentävät moninaiset ja usein kasautuvat haasteet, kuten mielenterveyden ongelmat ja yksinäisyyden kokemukset, opintojen ja työn ulkopuolelle jääminen, taloudelliset ongelmat ja digitalisoitumisen huonot puolet, joita ovat esimerkiksi arkisten kohtaamisten väheneminen, sosiaaliset paineet ja somekiusaaminen. Viertolan koululla pääsiäisen jälkeen tapahtuneen tragedian valossa näillä ajatuksilla on erityisen paljon painoarvoa. Nuorisoalan kattojärjestön Allianssin ja MTV:n teettämän kyselyn mukaan yksinäisyys on nuorissa ikäluokissa kaikkein syvintä. Luvut ovat hälyttäviä, sillä lähes puolet 17–27-vuotiasta nuorista kokee yksinäisyyttä ja noin viidennes alle 30-vuotiasta jatkuvaa ja päivittäistä yksinäisyyttä. Erityisesti niiltä nuorilta, jotka asuvat jo omillaan, mutta joilla ei ole opiskelupaikkaa tai jotka ovat työelämän ulkopuolella, puuttuu usein kipeästi tarvitsemiaan tukiverkkoja. Kelan asiantuntijoiden mukaan suunniteltujen leikkausten myötä juuri heidän toimeentulonsa heikentyy eniten.

Nuorten hyvinvointia parannettaessa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että jokainen nuori voidaan kohdata yksilöllisesti. Nuorille kasautuvia ongelmia torjutaan parhaiten ennaltaehkäisevillä palveluilla, joita juuri nuorten parissa toimivat järjestöt toteuttavat. Esimerkkejä on monia. Kohtaamispaikkatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä tavoitetaan ne nuoret, jotka ovat vaarassa pudota turvaverkkojen läpi. Katusovittelulla ja muulla nuorten väliseen väkivaltaan puuttuvalla työllä ratkotaan nuorten välisiä konflikteja, tuetaan sovittelevan vuorovaikutuksen oppimista ja ehkäistään vakavampia rikoksia.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin on käytettävissä hienoja ja vaikuttavia keinoja, mutta me järjestöissä emme voi toteuttaa niitä ilman riittäviä taloudellisia resursseja. Kovan talouspuheen aikakaudella on unohtunut, että jos Suomella ei ole inhimillisesti kestävää tulevaisuutta se ei voi olla sitä taloudellisestikaan.

Nuoria ei yksinkertaisesti voi jättää ajelehtimaan yksinään ja olettaa, että he löytävät väylälle vain tähtien asentoja seuraamalla.

Satu Alanen, pääsihteeri, Turun NMKY
Henna Ervasti, toiminnanjohtaja, Oulun NMKY
Vesa Hämäläinen, toiminnanjohtaja, Heinolan YMCA
Olli Joensuu, pääsihteeri, Helsingin NMKY
Justus Kivimäki, toiminnanjohtaja, Vantaan YMCA
Timo Sinervo, toiminnanjohtaja, Tampereen YMCA
Juha Virtanen, pääsihteeri, Suomen NMKY:n Liitto

Lisätietoja:
Juha Virtanen, juha.virtanen@ymca.fi
+358 40 552 2737

[i] Helsingin NMKY:n bränditutkimus. Nordstat. Lokakuu 2023. 15-60 -vuotiaat helsinkiläiset, n 828.

 

Vuosikirja 2023 koostuu kirjoituksista

Turun NMKY:n vuosikirja 2023 koostuu kirjoituksista, jotka kertovat kohtaamisista ja merkityksellisyydestä, toiminnasta lasten, nuorten ja perheiden hyväksi.

Kirjoittajina ovat toimineet Turun NMKY:n työntekijät ja vapaaehtoiset.

Alkuperäiset tekstit on julkaistu blogisarjana vuoden 2023 aikana Turun NMKY:n verkkosivuilla.

Tutustu vuosikirjaan alla olevan linkin kautta.

Lue vuosikirja 2023

Kohti kestävämpää YMCA Turkua

Vuosien 2022-2024 aikana Turun NMKY – YMCA Turussa on työskennelty ja tullaan työskentelemään kestävän kehityksen teeman parissa. Työn keskiössä on kehittää jokaisen työntekijän toiminnan kestävyyttä käytännön tasolla ja korostaa globaalikasvatuksen roolia osana nuorisotyötä. Työ kuuluu osaksi opinnäytetyötä (ylempi AMK).

Maahanmuuttajapalveluissa työskentelevä Katy Viljanen on valmistelemassa kehittämisorientoitunutta opinnäytetyötä, joka tulee jatkossa löytymään myös  YMCA Turku -verkkosivuilla. Opinnäytetyön osana henkilökunta osallistui kahteen workshoppiin. Työntekijöiden tietotaitoa ja asenteita tutkittiin kvalitatiivisin menetelmin ja konkreettisia tavoitteita suunniteltiin yhteiskehittämiskeinoin.

Suomen YMCA:n liiton toiminnan taustatuella globaalikasvatus on tullut vahvaksi osaksi Turun NMKY:n toimintaa. Globaalikasvatuksella tarkoitetaan, että nuoria kannustetaan ajattelemaan arjessa maailmanlaajuisia yhteyksiä kestävästi. Sen taustalla ovat kestävän kehityksen tavoitteet ja agenda 2030  – YK:n laatimat 17 erillistä tavoitetta, jotka johtavat YK:n jäsenmaita kohti kestävää tulevaisuutta.

Tänä päivänä globaalikasvatus on tärkeä osa YMCA Turun toimintaa. Se kannustaa nuoria ajattelemaan laajemmin ja ymmärtämään maailmanlaajuisia yhteyksiä sekä kestävän kehityksen merkitystä. Globaalikasvatuksen tavoitteena on saada nuoret pohtimaan omia valintojaan ja tekojaan kestävyyden näkökulmasta.

Opinnäytetyöhön liittyvän työskentelyn myötä henkilökunta pohti omaa työtä kestävän kehityksen tavoitteiden valossa ja pyrki kehittämään konkreettisia toimintatapoja ja tavoitteita nuorisotyön kestävyyden edistämiseksi. Workshopit tarjosivat tilaisuuden henkilökunnalle tarkastella omia tietojaan, taitojaan ja asenteitaan kestävän kehityksen näkökulmasta.

Johtopäätöksinä projektin tuloksena korostuu Turun NMKY – YMCA Turun henkilökunnan lisääntynyt tietoisuus siitä, kuinka heidän työnsä myönteisesti vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tämä oivallus tuli esille monissa yhteyksissä, niin epämuodollisissa keskusteluissa kuin työpajojen palautteissakin. Työpajojen ja yhteistyöhenkisten osioiden aikana henkilökunta raportoi, että nämä kokemukset auttoivat heitä ymmärtämään kuinka paljon heidän työnsä jo vaikuttaa myönteisesti paitsi yhteisön hyvinvointiin myös laajempiin maailmanlaajuisiin haasteisiin. näkökulmia nuorisotyön kestävyyden edistämiseen ja globaalikasvatuksen rooliin tässä työssä.

Englanninkielinen opinnäytetyö julkistetaan YMCA Turun verkkosivuilla kevään 2024 aikana.

Konfliktitiimi yhdistää neljä nuorisotoiminnan hanketta

Yökoris, katujengityö, katusovittelu ja nuorten yökahvila ovat kaikki nuorisotoiminnan työmuotoja. Jokaisella niistä on omat kohderyhmänsä ja tavoitteensa. Kohtaamme kuitenkinosittain samoja nuoria ja saamme kaikki pyyntöjä ja vierailukutsuja. Niihin vastaaminen sopisi joskus paremmin toiselle toiminnolle, toisinaan taas asia voi kiinnostaa meitä kaikkia. Muodostimmekin konfliktitiimin yhteisten asioiden käsittelyä varten.

Konfliktitiimissä pohdimme yhdessä, miten parhaiten vastaamme ennen kaikkea nuorten tarpeisiin ja miten toisaalta reagoimme yhteistyötahojen kutsuihin ja pyyntöihin. Tammikuussa katusovittelu ja katujengityö osallistuivat esimerkiksi yhdessä opettajien messuille Raisiossa. Katujengityö vierailee usein Yökoriksen vuoroissa. Yökahvila avautui vasta helmikuun puolivälissä, mutta kiinnostuneina odotamme, millaisia kuulumisia sieltä alkaa tulla tiimiin.

Katusovittelu eroaa muista hankkeista siinä, että kohtaamiset nuorten kanssa liittyvät selkeästi jonkin konfliktin selvittämiseen ja osapuolten tapaamiset sovitaan etukäteen. Muut hanketyöntekijät tapaavat nuoria vapaammissa merkeissä kaduilla, ostoskeskuksissa, kouluissa, liikuntapaikoilla ja Vimmassa. Mikä meitä kaikkia yhdistää on halu tukea nuorten ja perheiden hyvinvointia, vahvistaa myönteisiä ihmissuhteita ja ohjata nuoria omaksumaan vaihtoehtoisia toimintamalleja konfliktitilanteisiin.

 

Lisätietoa:

Paula Nurminen, katusovittelutoiminnan koordinaattori

Blogi: Musiikki mukana elämän isoissa kohdissa

”Hei, tule vaan sisään! Mitä sulle kuuluu tänään?”

Oppilaalle tehdyt muistinpanot – täydellinen soittoasento viululla omissa sormissa

Näillä sanoilla alkaa useimmat mun pitämistä soittotunneista. Toistuvasti saan kommenttia tästä, että ”Olet ainoa joka sitä kysyy!” Ainahan tuohon ei ole pakko vastata, mutta   useimmiten tähän tulee isompi tai pienempi vastaus.

On aika harvinaista, että sama ihminen kulkee vierellä vaikka koko ala- ja yläaste-ajan. Soittoharrastus voi jatkua vielä pitkälle ammatillisiin opintoihin tai tukea nuoren ja vanhemman aikuisen hyvinvointia kaiken muun muuttuessa ympärillä. Erityisesti korona-aikana huomasin miten tärkeä painoarvo tällaisella vuorovaikutuksella ja jakamattoman huomion antamisella on. Viime syksynä on taas harjoiteltu miten luopua hetkeksi kännykästä ja miten laittaa lihakset ja omat kädentaidot taas töihin. Puhelin on kuitenkin hyvä apuväline, sillä siinä kulkevat mukana apuohjelmat vaikka soittimen virittämiseen, rytmittämiseen (metronomi) tai kuuntelemisen ja nauhottamiseen.

Soittotunneilla harjoitellaan muutakin kuin pelkkää musiikkia. Tervehtiminen -mieluiten ääneen, tullessa ja mennessä on tärkeä sosiaalinen taito. Myös ennakointi – se, että ilmoittaa esteestä tai soittotuntiajan muutostarpeesta reippaasti itse tai tekstiviestillä, on taito jota pitää jossain vaiheessa harjoitella. Tutun ja turvallisen opettajan kanssa voi myös kertoa jos ei ole ehtinyt viikon aikana valmistella läksyjä yhtään. On hienoa seurata, miten oma suunnitelmallisuus ja ajan hallinta lisääntyy, kun kotona tehty työ alkaa oikeasti tuottaa tulosta ja musiikki alkaa sujua. Uusien asioiden ja työn jakaminen kotiharjoittelussa itselle sopiviksi palasiksi on myös taito joka kantaa tulevaisuudessa.

Erilaiset talent-kisat ovat tuoneet oman mausteensa soiton- ja laulunopetukseen, tätä ei vielä näkynyt kun aloitin soitonopettajan työt NMKY:llä vuonna 2008. Aika moni toivoo saavansa nopeasti valmiiksi isonkin kappaleen, jonka voisi esittää vaikka koulun talent-kisoissa. Todellisuudessa tällaiseen esitykseen valmistautuminen vaatii pitkäaikaista sitoutumista ja harjoittelua, mutta intoa ja musiikin arvostusta se on ainakin lisännyt. Musiikki kuuluu kaikille ja itse soitettu tai laulettu kappale on lahja, jonka saaja saattaa muistaa koko loppu elämänsä. Soitosta saadut onnistumisen kokemukset ovat myös tärkeä rakennuspalikka oman rohkeuden, taitojen ja itseilmaisun kehittäjänä.

Edesmenneen pitkäaikaisen oppilaan Hardanger-viulu, jolla hän toivoi soitettavan omissa hautajaisissaan

Esiintymistä harjoitellaan ja esiintymisjännitystä voi lieventää pienilläkin askelilla. Tunneilla tehdään ensin sopivan pieniä esityksiä yhdelle ihmiselle tai nauhalle. Aika moni haluaa tallentaa soittoa vaikka lyhyelle videolle, jonka voi halutessaan lähettää lahjaksi tärkeälle ihmiselle. Toki meillä on kevät- ja joulukonsertteja, sekä erilaisia teema konsertteja, joihin yleisökin pääsee paikalle. Välillä tunneilla kaikista hauskinta onkin harjoitella onnistuneen soiton jälkeistä kumarrusta ja aplodien vastaanottamista.

Musiikki mukana elämän isoissa kohdissa

Musiikin avulla voi kohdata turvallisesti suuriakin tunteita ja se kuuluukin moniin elämän tärkeisiin hetkiin. Siitä mihin sanat loppuvat, musiikki jatkaa. Loppukesästä 2023 sain kokea monia isoja, ikimuistoisia merkityksellisiä päiviä, sillä pääsin itse tai yhdessä viuluni kanssa mukaan tärkeisiin tilaisuuksiin. Sain kutsun rippijuhliin, pääsin soittamaan häämarssit viululla, sekä toteuttamaan pitkäaikaisen oppilaani toivekappaleen hänen hautajaisissa. Nämä kolme oppilasta aloittivat viulutunneilla elämänsä eri vaiheissa, juuri ennen koulutaivalta, nuorena aikuisena tai hetki sitten eläkkeelle jääneenä. On tärkeää, että kaiken ikäisille löytyy paikka jossa voi aloittaa tai jatkaa omaa soittoharrastusta ja jossa huomioidaan erilaiset toiveet ja oppimisen erityistarpeet.

Oppilas valitsi häämusiikkia omista kesäläksyistään. Opettaja paikalla viulun kanssa.

Soittaminen ja laulaminen tukee elämän mittaista oppimista sekä kykyä toimia ja sopeutua uusiin tilanteisiin. Musiikki on todellinen aivojen multivitamiini sen hyvää tekevien vaikutusten vuoksi kaikenikäisille. Toivoisin että jokaisella olisi tällainen ystävä ja salainen kannatteleva työkalu takataskussaan, jonka kanssa kasvaa – tulla nähdyksi ja ilmaista itseään.

 

Katriina Rainio

kirjoittaja on Turun NMKY:n viulunsoitonopettaja, musiikkipedagogi, monen soittimen ja tyylilajin taitaja, sekä sairaala- ja hoivamuusikko