Tiedote koronavirustilanteesta ja sen vaikutuksesta Turun NMKY:n toimintaan

Päivitetty 17.3.

Turun NMKY seuraa valtakunnallista koronavirustilannetta ja noudattaa toimissaan ja toiminnassaan THL:n ja alueellisen viranomaisen ohjeistuksia. Toiminnassamme pyrimme aktiivisesti estämään viruksen leviämistä.

Turun NMKY:n johtokunta on päättänyt tänään 14.3.2020 seuraavaa:

  • KAIKKI yhdistyksen kokoontumiseen liittyvä toiminta keskeytetään välittömästi ja keskeytystä jatketaan 15.4.2020 asti. Tilanteen kehitystä seurataan aktiivisesti ja mahdollisia lisäohjeita annetaan tarpeen mukaan.
  • Yhdistyksen vuosikokouksen (31.3.2020) ajankohta siirretään myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan.
  • Yhdistystoimiston fyysinen asiakaspalvelu on kiinni 15.4.2020 asti. Työntekijät tavoittaa tarvittaessa puhelimitse tai sähköpostilla.

Yhdistyksen kaikkien toimintaosastojen vastuullisia ja henkilökuntaa tiedotetaan tilanteesta erikseen.

Päivityksiä tilanteeseen 17.3. Valtioneuvoston esityksen myötä:

  • Musiikkiopiston toiminta keskeytetään – koskee myös yksilöopetusta
  • Kaikki yli kymmenen hengen kokoontumiset perutaan myös työntekijöiden keskuudessa
  • Kaikkien kokoontumistilat suljetaan: kaikki kokoustilat (juhlasali, johtokunnanhuone, muut neuvotteluhuoneet, edustussauna, bunkkeri jne) ovat poissa käytöstä, koskien sekä työ- että harrastuskäyttöä.

Jatkossa Turun NMKY tiedottaa toimistaan koronavirustilanteessa verkkosivuillaan ( www.ymcaturku.fi ) ja facebooksivuillaan. Toiminnasta vastaaville ja henkilökunnalle toimitetaan henkilökohtaiset sisäisen viestinnän keinoin.

Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne, muistakaa käsihygienia ja välttäkää kättelytilanteita.

Turun NMKY – YMCA Turku

Turun NMKY seuraa koronavirustilannetta ja toimii tarpeen mukaan

Turun NMKY seuraa valtakunnallista koronavirustilannetta ja noudattaa toimissaan ja toiminnassaan THL:n ja alueellisen viranomaisen ohjeistuksia. Toiminnassamme pyrimme aktiivisesti estämään viruksen leviämistä.

Suomen hallituksen koronavirus -tiedotustilaisuuden 12.3.2020 mukaan on urheilulajeissa vältettävä lähikontakteja. Turun NMKY:n koripalloharjoitukset ja Yökoristoiminta perutaan toistaiseksi (12.3.2020-27.3.2020) Seuraamme tilannetta ja tiedotamme jatkosta viimeistään 26.3.2020.

Suomen Partiolaiset ovat ohjeistaneet toiminnassaan perumaan kaikki viikkotoiminnan kokoukset ja leirit sekä retket ja koulutustapahtumat 15.4. asti. Tämä ohjeistus koskee kaikkia Turun NMKY:n partiolippukuntia ja heidän toimintaansa. Jatkosta tiedotetaan erikseen.

Senioriaamukahvitoiminta on peruttu ainakin maaliskuun ajan. Jatkosta tiedotetaan Turun NMKY:n omilla tiedotuskanavilla 15.4. mennessä.

Nuorten kohtaamispaikka Toivo on suljettu 2 viikkoa ajalla 16.-30.3., jonka jälkeen tilannetta arvioidaan ja tiedotetaan uudelleen.

Rippikoululauantai 21.3. on peruttu. Jatkosta tiedotetaan erikseen.

Ohjaajakoulutukset ovat peruttu toistaiseksi, ajalla 12.3.2020-27.3.2020. Jatkosta tiedotetaan viimeistään 26.3. Näin ollen siis tulevana viikonloppuna järjestettäväksi suunniteltu ohjaajakoulutusviikonloppu on peruttu

Kiipeilykerhon toiminta on keskeytetty toistaiseksi, ajalla 12.3.2020-27.3.2020. Jatkosta tiedotetaan viimeistään 26.3.

Snorkkelikerhon toiminta on keskeytetty toistaiseksi ajalla 12.3.2020-27.3.2020. Jatkosta tiedotetaan viimeistään 26.3.

Erätauolla – Kauko Röyhkä ja Pessi&Daniel -tilaisuus 7.4. 2020 on siirretty järjestettäväksi syksyllä, erikseen ilmoitettavana ajankohtana.

Turun NMKY:n musiikkiopiston Lasten musiikkijuhlien konsertti 25.3. on peruttu. Erityisbändin harjoitukset on peruttu toistaiseksi, 25.3. asti. Jatkosta tiedotetaan erikseen. Muu musiikkiopiston toiminta jatkuu toistaiseksi normaalisti.

Aura Brass Bandin konsertti Brass Dance 3.4. Sigynsalissa on peruttu. ABB:n harjoitukset on peruttu 15.3. osalta. Jatkosta ilmoitetaan 20.3. mennessä.

Turun NMKY:n toimistojen fyysinen asiakaspalvelu on kiinni ainakin maaliskuun ajan. Työntekijät tavoittaa kuitenkin normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla.

 

Seuraamme kuitenkin tilannetta jatkuvasti ja tiedotamme mahdollisista lisätoimenpiteistä.

Lisätietoja:
Pääsihteri Satu Alanen
p. 040 828 9799

Usein kouluriidan taustalla ovat heikot vuorovaikutustaidot

Turun NMKY aloitti syksyllä 2018 hankkeen, jonka tavoitteena on toimia koulun tukena koulukiusaamisen vastaisessa työssä ja sen ehkäisyssä. Aluksi hankkeen nimi oli Koulusovittelu ja lähtökohtana oli työskennellä perinteisen riita- ja sovittelutyöskentelyn mallilla nuorten riita-asioiden selvittelyssä. Hankkeen käynnistyessä huomattiinkin konfliktitapauksien olevan paljon moninaisempia eikä niihin ollut löydettävissä selkeitä osapuolia, vaan ne koskivat usein koko luokkaa ja sen toimimatonta yhteishenkeä. Keväällä 2019 Turun NMKY sai rahoituksen Katusovittelu-hankkeeseen ja nämä kaksi hanketta kulkivat kevään limittäin. Syksyllä 2019 koulukiusaamista käsittelevään hankkeeseen palkattiin kaksi omaa työntekijäänsä ja nimi KouluSopu vakiintui hankkeen nimeksi.

Mitä on KouluSopu?

KouluSopu- hankkeen tarkoituksena on ryhmien tai koko luokkien yhteishengen kehittäminen sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittäminen kiusaamisen vastaisessa työssä. Tilanteet kouluissa voivat olla kaveriporukoiden tai koko luokkien välisiä riita- tai konfliktitilanteita, joihin etsitään ratkaisuja osapuolten kuulemisen, keskustelujen ja ryhmäyttämisharjoitusten avulla sekä tunne- ja kaveritaitojen kehittämisellä. Työskentely alkaa aina opettajan (ja tarvittaessa rehtorin tai psykologin) tapaamisella, jossa opettaja kertoo luokkansa tilanteesta ja tapaamisen jälkeen nuorisotyöntekijät suunnittelevat, kuinka tämän tapauksen kanssa edetään. Usein konflikteja aiheuttava ryhmä otetaan erikseen ja heidän kanssaan aletaan käsitellä luokan tapahtumia ja tehdään erilaisia harjoitteita teemaan sopien. KouluSovun kesto määräytyy aina tarpeen mukaan kestäen muutamasta tapaamiskerrasta useampaan kuukauteen.

Miten hanke on edennyt?

Sana hankkeesta on tavoittanut koulun henkilökuntaa tehokkaasti ja hankkeen suosio on jatkuvasti kasvanut. Syksystä 2019 alkaen on yhteydenottoja tullut 20, joista 15 johtanut KouluSopu -työskentelyyn. Työn määrä ja tarve yllättivät työntekijät, koska aikaa menee runsaasti myös kertojen suunnitteluun ja kaikissa tapauksissa on useampi kuin yksi ryhmä, jota työntekijät vetävät.

Millainen konflikti tulee KouluSopuun?

”Suurin osa aloitetuista tapauksista tulee alakoulun 4.-6. luokilta. Kaikissa tähänastisissa on ollut haasteita tunne- ja kaveritaidoissa ja pitkäänkin jatkuneita kiusaamistilanteita” kertoo hankkeessa työskentelevä nuorisotyöntekijä Petra Alamäki. ”Muutama yläkoulukin on ottanut yhteyttä ja päässyt mukaan toimintaan. Lähes jokaisessa tapauksessa on ollut ryhmä oppilaita (4-6hlö), jotka käytöksellään heikentävät koko luokan ilmapiiriä ja tämän lisäksi nämä oppilaat vielä tappelevat keskenään.”

KouluSopuun tulleista tapauksista monissa on havaittu oppilaiden ongelmanratkaisutaitojen olevan heikkoja ja ratkaisuina konflikteihin nähdään usein nyrkit ja tappeleminen. Toisen asemaan asettuminen on vaikeaa ja erilaisia keskittymis- ja kehityshäiriöitä on useilla ryhmiin kuuluvista. Vuorovaikutustaidot ovat heikkoja ja tunteiden hallinta ja käsittely on monille vierasta. Kouluissa opettajat ovat usein ylityöllistettyjä ja luokkakoot ovat todella suuria, joten opettaja jää usein yksin haasteellisten oppilaiden kanssa. Tämän vuoksi ulkopuolisten nuorisotyöntekijöiden apu on ollut monesti suureksi avuksi luokan konfliktien purkamisessa.

Maahanmuuttajapalveluiden Olavi lähti eläkkeelle

Turun NMKY:n maahanmuuttajapalveluiden pitkäaikainen erityisasiantuntija Olavi Katto lähti viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Olavi täytti tiistaina 21.1.2020 64-vuotta ja samalla juhlistettiin täytekakkukahveilla hänen eläkkeellelähtöään työntekijäkokouksen yhteydessä.

Olavi ehti olla yli kymmenen vuoden ajan maahanmuuttajapalveluiden kantava voima. Olavilla on loistava tapa kohdata ihmisiä, rauhallisesti ja asiakasta kuunnellen. Pitkä kokemus, useiden vuosien ulkomailla vietetty aika ja valtava määrä tietoa tekivät hänestä juuri oikean miehen maahanmuuttajapalveluiden työhön.

Viimeisen kahden vuoden aikana onkin maahanmuuttajapalveluissa tapahtunut paljon muutoksia. Paula Nurminen – ”mahkun” perustaja – siirtyi Turun NMKY:llä toisiin tehtäviin sovittelukoordinaattoriksi ja hänen tilalleen maahanmuuttajapalveluihin tuli Markku Estala. Markku jatkaa nyt hanketyöntekijänä ja uuden työparin rekrytointi etenee.

Myös työn luonne maahanmuuttajapalveluissa on muuttunut osaamisen suhteen eri painopistealueelle. Olavin vankka kokemus varsinkin miesten avioero- ja erotyöskentelystä on siirtynyt omien talous- ja raha-asioiden hallintaan, joka Markun eritysosaamisalaa. Päivittäinen perustyö on kuitenkin sitä, mitä varten maahanmuuttajapalvelut aikanaan on perustettu: aikuisten haasteita ja elämäntilanteiden muutoksia kokeneiden maahanmuuttajien auttamista. Palveluohjaus, joka on työn perusta, on edelleen vankasti paikoillaan ja hyväksi todettu. Maahanmuuttajapalveluissa kuljetaan asiakkaan rinnalla.

Koko Turun Namikan väki toivottelee Olaville rattoisia eläkepäiviä!

Turun NMKY toi katusovittelun Turkuun

punainen hahmo maalattuna seinäänTurun NMKY sai reilu vuosi sitten STEA:lta mukavan joululahjan, rahoituksen katusovittelun levittämiseen Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueelle. Hankkeen ensimmäinen vuosi on nyt takana. Sen aikana on päästy sovittelemaan nuorten välisiä konflikteja, luotu verkostoja ja mietitty yhteistyökumppanien kanssa, millä tavoin nuorten sovitteluja voisi kehittää.

Katusovittelua ei ollut Turussa tarjolla ennen NMKY:n hanketta. Tästä nuorten välisten ristiriitojen ja konfliktien selvittelyyn kehitetystä mallista on hyviä kokemuksia muualta Suomesta, etenkin pääkaupunkiseudulta. Siellä Aseman Lapset on jo pitkään tehnyt katusovittelua. Aseman Lapset myös kouluttaa katusovittelijoiksi kasvatusalan ammattilaisia, kuten NMKY:n hanketyöntekijätkin.

Katusovittelu on pysäyttämistä ja tilanteen korjaamista

Mitä raflaavalta kuulostava katusovittelu on? Sen juuret ovat nimensä mukaisesti katutyössä. Helsingissä katusovittelulla saatiin rauhoitettua ostoskeskus. Ilkivallasta kiinni jääneet nuoret otettiin nopeasti käsittelemään asiaa ja korvaamaan teot erikseen sovitulla tavalla, jopa omalla työllä. Viime vuosina Aseman Lapset on ajanut valtakunnallista mallia, jossa katusovittelu on osa paikallisten sovittelutoimistojen keinovalikoimaa. Riippumatta siitä, missä katusovittelija työtään tekee, tavoitteet ovat yhtäläiset: nuorten pysäyttäminen konfliktitilanteessa, mahdollisuus vastuunottoon, sovintoon pääsemisen mahdollistaminen ja korjaavien toimenpiteiden miettiminen yhdessä.

Katusovittelun ensiaskeleita Turussa

Turun seudulla ei vuoden aikana ole ilmennyt tarvetta mennä tekemään katusovittelua ostoskeskuksiin. Työ alkoikin ”joka paikkaan” mainostamalla ja viranomaisten kanssa neuvottelemalla. Ankkuripoliisi oli alusta lähtien kiinnostunut katusovittelusta. Poliisin tietoon tulee paljon nuorten välisiä tilanteita, jotka eivät välttämättä ole kärjistyneet rikoksiksi asti, mutta joissa ulkopuolinen puuttuminen voi auttaa. Alle 15-vuotiaat puolestaan eivät ole rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan, joten katusovittelu tuo heidän tilanteisiinsa uuden toimintamallin poliisin puhuttelun lisäksi. Sovittelussahan tavoitteena on nimenomaan tilanteen korjaaminen osapuolten yhteisesti sopimalla tavalla. Saman pöydän ääressä istuminen auttaa myös ymmärtämään toista osapuolta ja ottamaan omaa vastuuta konfliktista.

Varsinais-Suomen sovittelutoimisto hoitaa kaikenikäisten ihmisten sovitteluja, myös lasten ja nuorten. Sovittelijoina toimivat pääosin koulutetut vapaaehtoiset. Yhteistyö sovittelutoimiston kanssa alkoi koulutuksellisesti, kun kaksi sovitteluohjaajaa osallistui katusovittelukoulutukseen ja NMKY:n katusovittelijat puolestaan kävivät sovittelutoimiston uusille vapaaehtoisille järjestämän rikos- ja riita-asioiden sovittelukoulutuksen. Näin tutustuttiin puolin ja toisin eri sovittelutapoihin ja toinen toisiin. Sovitteluperiaatteet ovat molemmissa malleissa samat, toinen vain on suunnattu nimenomaan nuorten sovitteluun.

Omat jutut ja yhteistyösovittelut

Turun NMKY:n katusovitteluun ohjautuu nyt alaikäisten soviteltavia juttuja sekä kouluista että poliisilta. Osa jutuista sovitellaan NMKY:llä puhtaasti katusovitteluna niin, että sovittelijoina ovat hanketyöntekijät, katusovittelijat. Osa jutuista on yhteistyösovitteluja sovittelutoimiston ja poliisin kanssa.

Omat jutut tukevat koulujen kiusaamista ehkäisevää toimintaa, koska niissä selvitellään pitkittyneitä ja monimutkaistuneita kiusaamistapauksia. Useimmiten kyse on hieman epämääräisistä jutuista, joihin liittyy somekiusaamista ja jotka eivät ole mitenkään mustavalkoisia kiusaaja-kiusattu -juttuja. Monella koululla on Verso-vertaissovittelua, jossa toiset oppilaat toimivat sovittelijoina. Erona tähän katusovittelussa on täysin ulkopuolisten aikuisten sovittelijoiden tuki ja mahdollisuus toteuttaa sovittelu koulusta irrallisena. Usein myös vanhemmat tarvitsevat kuuntelijaa ja tukea pitkään jatkuneessa lasten ja nuorten välisessä konfliktissa. Huoltajat ovat joko mukana katusovittelutapaamisissa tai antavat vähintään luvan tapaamisiin.

Yhteistyösovitteluissa ankkuripoliisi arvioi ensin jutun soveltuvuuden katusovitteluun poliisille tuleen rikosilmoituksen perusteella. Nämä jutut tulevat poliisilta sovittelutoimistoon katusovittelumerkinnällä. Niissä nuori saa itse sovittelussa aivan saman palvelun kuin muissakin sovittelutoimiston rikos- ja riita-asioiden sovitteluissa. Toisena sovittelijana, vapaaehtoissovittelijan parina, vain on katusovittelija. Katusovittelu tarjoaa lisäpalvelua sovittelun jälkeen, mikäli nuori tai hänen perheensä tarvitsee vielä muuta tukea. Tällöin katusovittelijalla on mahdollisuus ohjata perhettä muihin palveluihin ja kulkea nuoren rinnalla tarvittavan ajan.

Seurantaa ja palautteen keräämistä

Katusovittelu toimii myös seurantaan ja arviointiin liittyvänä lisäresurssina sovittelutoimistolle. Katusovittelija kysyy joka sovittelun jälkeen nuorilta luvan olla yhteydessä myöhemmin. Sekä viranomaisia että katusovittelua kiinnostaa, mitä nuorelle myöhemmin kuuluu ja millaisia vaikutuksia sovittelulla oli nuoren elämään. Toiveena on saada myös kehittämisehdotuksia nuorilta.

Nuorilta olisi hyvä saada myös välitöntä palautetta. Turun NMKY kokeileekin katusovittelupalautteen keräämistä omien sovittelujensa yhteydessä tabletilla, jolta löytyy erikseen nuorille ja huoltajille tehdyt palautelomakkeet. Palautejärjestelmää on päästy jo vähän kokeilemaan ja edelleen muokattu kysymyksiä helpommin käsitettäviksi mm. vieraskielisiltä nuorilta tulleen sanastopalautteen mukaan.

“Niin hieno juttu tää sovittelu, kun heti puututaan”

Kaikkein tärkeintä sovittelutyössä  on kuitenkin kuulla, että nuoren olo parani sovittelun jälkeen ja että sovittelusta oli hyötyä tilanteessa. Joissakin tilanteissa pelkästään osapuolten erikseen tapaamiset ovat riittäneet tilanteen helpottumiseen. Joillekin taas koko prosessin loppuunvieminen ja kirjallinen sovittelusopimus ovat tärkeitä. Jos sovittelu jostain syystä keskeytyy, katusovittelijat pohtivat muita keinoja nuoren auttamiseksi. Ketään ei jätetä yksin, vaan apua tarjotaan aina.

 

Paula Nurminen
Sovittelukoordinaattori

Lisää tietoa katusovittelusta:
https://www.ymcaturku.fi/tukea-elamaan/katusovittelu-2/
https://www.asemanlapset.fi/fi/toimintamuotomme/katusovittelu

Rippikoulussa tiivis kanssakäyminen nuorten kesken synnyttää elinikäisiä ystävyyssuhteita

Turun NMKY – YMCA Turun rippikoulut ovat olleet vetonauloja jo neljän vuosikymmenen ajan. Rippikoululeirien ohjelma perustuu monipuolisuuteen – perinteisen rippikoulusisällön – oppituntien ja harjoitusten lisäksi tehdään paljon yhdessä. Vaikka leirikesään on vielä aikaa, rippikoulutyö alkaa jo vuoden pimeimpään aikaan – kuluvien viikkojen aikana käynnistyy Turun NMKY:n rippikoulut kaupunki-iltojen osalta.

Turun NMKY – YMCA Turku järjestää kesällä 2020 kolme omaa rippileiriä yhteistyössä Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymän. Kaksi leireistä järjestetään Harvan saaren leirikeskuksessa, yksi syvemmällä saaristossa Houtskarin saarella.

Ensimmäinen Turun NMKY:n rippileiri järjestettiin vuonna 1980 ja tämän jälkeen niitä on järjestetty vuosittain kaksi. Rippikoulujen järjestäminen alkoi, kun Turun NMKY:n toiminnanjohtajaksi valittiin pappi, joka oli erikoistunut seurakunnan nuorisotyöhön. Yhteistyö Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa rippikoulutyön merkeissä on jatkunut vuosikymmenten ajan lämpimänä.

Rippikoulun käy Suomessa vuosittain yli 80% 15-vuotiaista nuorista. Turun NMKY:n rippikoulujen suosio on säilynyt ennallaan vuosien ajan – tänä vuonna rippikouluihin haki yli 120 nuorta, joista 73 mahtui mukaan. Kahdeksan päivää kestävää leiriä edeltää talven aikana suoritettavat rippikoulutapaamiset, mm. musiikki-illat, jumalanpalveluksiin osallistuminen ja omaan seurakuntaan tutustuminen.

Rippikoulu on nuorten kristillisyyskasvatusta parhaimmillaan. NMKY-toimintaan rippikoulut sopivat mainiosti, vaikka järjestön toiminta on runsaan sadan vuoden aikana maallistunut, nimen lyhenteessä oleva K -kirjain kertoo kristillisyydestä ja rippikouluissa käsitellään järjestönkin arvoihin kuuluvaa sisältöä nuorten ajatusmaailmaan sopivalla tavalla.

”Uskon meidän rippikoulujen vetovoimaisuuden johtuvan siitä, että leirimme ovat toiminnallisempia kuin useat muut rippikoulut; meillä on vähemmän ohjaamatonta vapaa-aikaa. Toimimme omissa oloissamme, saariolosuhteet vielä voimistavat ”meidän leiri” -ajattelua” kertoo rippikoulutyöstä vastaava johtava nuorisosihteeri Mika Wallin. ” Nuoret saavat ainutlaatuisen leirikokemuksen. Tiivis kanssakäyminen toisten nuorten kanssa synnyttää elinikäisiä ystävyyssuhteita yli ikäryhmien, tervehdyttävän kokemuksen. Näistä kokemuksista kerrotaan eteenpäin ja sana leiriemme tunnelmasta kiirii”. Turun NMKY:n rippikouluihin hakee nuoria paljon myös Turun ulkopuolelta.

Rippikoulun kristillisen koulutussisällön lisäksi leirille lähteminen laittaa nuoret ”some-paastolle”: Leireillä ollaan ilman puhelimia lähes koko leiri, tämä estää nuoria pakenemaan some-verhon taakse ja lisää luonnollista sosiaalisuutta ja kanssakäymistä. Tällainen käytäntö ei kaupunkiolosuhteissa välttämättä onnistu koskaan, mutta leiriolosuhteissa tämä ei juuri ongelmia aiheuta.

Mohan tie Turun NMKY:lle – koriksen kautta nuorisotyöhön

Mohammad Kathem Siwash, eli kaikille tutummin Moha, aloitti syksyllä 2019 Turun NMKY:lla oppisopimustyöntekijänä, tavoitteenaan valmistua nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Mutta kuka tämä Moha on? Annetaan hänen itsensä kertoa:

Olen Moha ja olen kotoisin Irakista. Olen ollut Suomessa nyt 4,5 vuotta. Puhun viittä eri kieltä: arabiaa, farsia, kurdia, englantia ja suomea. Olen tullut Suomeen hakemaan turvaa vuonna 2015 ja sain täältä pakolaisaseman.

Irakissa pelasin koripalloa Irakin maajoukkueessa ja työskentelin logistiikkafirmassa. Irakissa perheelläni on myös ollut oma hedelmäkauppa.

Turun NMKY:n löysin sattumalta – pelasin korista Pansiossa ja siellä oli samanaikaisesti Yökoriksen ulkovuoro. Silloinen Yökoriksen hankevastaava Ollin Toivonen näki minun pelaavan koripalloa, hän ehdotti minulle työtä Yökoriksen merkeissä. Aloitin Yökoris-ohjaajana keväällä 2018. Syksyllä 2018 aloitin sitten myös osa-aikatyöt Hansan pop up -nuorisotilassa ohjaajana.

Tällä hetkellä työskentelen nuoriso-ohjaajana Hansassa ja vastaavana ohjaajana Yökoriksessa. Samalla suoritan nuoriso- ja yhteisöohjaajan ammattitutkintoa oppisopimuksella.

Kaikki työkaverit Turun NMKY:lla ovat tosi mukavia, esimieheni ovat tukeneet minua paljon työssäni. Pidän työstäni, koska voin sen kautta auttaa nuoria elämään hyvää elämää, esimerkiksi urheilun kautta. Olen luonteeltani sosiaalinen ja tykkään jutella nuorten kanssa ja auttaa heitä erilaisissa tilanteissa. Saan tukea työhöni muilta ohjaajilta ja meillä on hyvä työporukka.

Tulevaisuudessa haluan työskennellä nuoriso-ohjaajana ja haluan olla mukana kehittämässä nuorisotyötä Turussa. Haaveenani on myös kirjoittaa kirja monikulttuurisesta nuorisotyöstä, tämä on asia josta koen minulla olevan tietämystä kokemusteni kautta.

Nuorten liikkeitä Raision kaupungin alueella kartoitetaan

Turun NMKY on yhdessä Raision kaupungin nuorisotoimen kanssa aloittanut kartoituksen nuorison liikkeistä Raision kaupungin alueella.

Kuvan mahdollinen sisältö: ainakin yksi henkilö, ihmiset seisovat ja ulkoilma

Lähtökohtana kartoitukselle on ollut ”nuorten häiriökäyttäytyminen” Tasalan liikekeskuksessa. Työ tapahtuu jalkautumalla kahden Turun NMKY:n nuorisotyöntekijän voimin nuorten pariin.

Kartoituksen tarkoituksena on mm. selvittää, missä nuoriso liikkuu, mitä palveluita nuorille on jo olemassa ja mitä nuoret toivoisivat Raisioon. Kartoitustyö jatkuu marraskuun puoliväliin asti kahtena iltana viikossa, viikoittain vaihtelevina päivinä ja kellonaikoina, jotta tilanteesta saadaan mahdollisimman laaja ja selkeä kuva.

Kartoituksesta tehdyn raportin pohjalta on tarkoitus yhdessä Raision kaupungin nuorisotoimen kanssa pohtia, millaiselle nuorisotyölle Raisiossa on tarvetta jatkossa.

Maahanmuuttajapalvelut sillanrakentajana suomalaiseen yhteiskuntaan

”Sillanrakentajana suomalaiseen yhteiskuntaan 2008-2018henkilökohtaisen palveluohjauksen menetelmin” – 22.10.  julkaistu Turun NMKY:n Maahanmuuttajapalvelun 10 vuoden työtä kuvaava käsikirja sisältää ajatuksia maahanmuuttajapalvelussa tehtävästä aikuisten maahanmuuttajien henkilökohtaisesta palveluohjauksesta.

Turun NMKY:n Maahanmuuttajapalveluiden työ painottuu ongelmia ja vaikeuksia kohdanneiden aikuisten auttamiseen. Tukea ja apua ovat hakeneet jo pidempään maassa oleskelleet maahanmuuttaja-aikuiset. Asiakkaita on tullut monilta eri taustoilta. Kotimaita on yli 30 ja kieliä yli 40. Jotkut ovat perheellisiä, toiset sinkkuja ja monet ovat eronneita. Toiset ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon omassa maassaan ja toiset oppineet kunnolla lukemaan vasta Suomessa.

Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita yhdistää usein se, että omat voimavarat tai osaaminen eivät yksin riitä jossakin elämäntilanteessa ja suomalainen apu ja tuki nähdään parhaana keinona selvitä eteenpäin. Useimmat asiakkaat tarvitsevat pitkäkestoista rinnalla kulkemista jopa useiden kuukausien ajan.

Kotoutuminen tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaksuu uusia tietoja, taitoja ja toimintatapoja, jotka auttavat häntä osallistumaan aktiivisesti uuden kotimaansa elämänmenoon. Maahanmuuttajapalveluiden työ on perustunut siihen, että kuka tahansa maahanmuuttaja voi kotoutua Suomeen loistavasti, varsinkin jos hän kykenee omaksumaan suomen kielen ja opiskelemaan itselleen ammatin ja sen myötä työllistymään. Näissä asioissa vastaan tuleviin ongelmiin Maahanmuuttajapalvelut on nyt kymmenen vuoden ajan vastannut kehittämällään palvelumetodilla.

Käsikirjassa käydään läpi hyväksi koettuja seurantatapoja ja palautteista saatuja oivalluksia. Käsikirja on tehty sekä oppaaksi että ajatusten herättäjäksi kaikille maahanmuuttajien ohjauksesta kiinnostuneille.

Hansan nuorisotila jatkaa toimintaansa Turun NMKY:n työntekijöiden vetämänä

Hansan pop-up -nuorisotila on avoinna maanantaista perjantaihin klo 14-20.45, toiminta jatkui  syksyllä 2.9. alkaen ja muutoksia viime kevääseen toi se, että jatkossa kaikkina viitenä päivänä tilan toiminnasta vastaa Turun NMKY.

Toiminta on suunnattu 13-17 vuotiaille nuorille. Tilalla voi tavata kavereita, hengailla, pelata biljardia tai pingistä ja jutella mukavien ja pätevien nuorisotyöntekijöiden kanssa elämän iloista ja suruista. Tarpeen vaatiessa työntekijät voivat myös jalkautua nuoren kanssa asioimaan eri viranomaistahojen kanssa, mikäli nuoren taidot tai uskallus ei riitä.

Hansan nuorisotila on ollut suosittu nuorten keskuudessa, keskimäärin tilassa on käynyt illan aikana 120 nuorta. Hyviä kohtaamisia on ollut paljon ja myös eri organisaatiot (mm. Turvatalo, Tyttöjen talo sekä FinFami) ovat vierailleet tilalla kertomassa toiminnastaan  Turun NMKY:n nuorisotyöntekijät ovat lisäksi jalkautuneet Hansan kauppakeskuksessa ja kohdanneet nuoria , jotka eivät nuorisotilalla syystä tai toisesta käy.