Historia

NMKY,  Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys,  YMCA Young Mens Christian Association NMKY on kansainvälinen ekumeeninen nuorisoliike, jonka pyrkimyksenä on nuoren tasapainoinen kehittäminen. Kansainvälinen tunnus symboloi kasvatustyön kolmioperiaatetta; jokainen ihminen on fyysinen, henkinen ja hengellinen kokonaisuus. George Williams perusti liikkeen Lontoossa, Englannissa vuonna 1844,  NMKY:n Maailmanliitto on perustettu 1855 Pariisissa.

NMKY-liikkeen urheilutoiminnan juuret ovat voimakkaassa poika- ja nuorisotyössä, sillä hengellisen ja sivistyksellisen valistuksen ohella pyrittiin alusta alkaen kasvattamaan nuoret myös fyysisten harrastusten pariin. Kasvatuksen kokonaisvaltaisuuden periaate puolestaan perustuu antiikiin ”mens sana in corpore” –ihanteen (terve sielu terveessä ruumiissa), joka on aina ollut ohjaamassa NMKY:n urheilutoimintoja.

Turun NMKY:n urheilijat perustettiin vuonna 1925 Ukko Kivistön aloitteesta ja hän myös toimi ensimmäisensä puheenjohtajana, kun  taas sihteerinä ja toiminnanjohtajana oli Eero Läntinen. Alkuvuosien lajeina harrastettiin pesäpallon ja jalkapallon ohelle myös jääpalloa. Ennen talvisodan puhkeamista ehdittiin Turun NMKY:ssä järjestää myös koripallon näytöstilaisuus, mutta varsinaisesti koripallotoiminta käynnistyi vasta 1940-luvulla sotien jälkeen.

Turun NMKY:n koripallojaoston perustamispäivä on 21.1.1945 klo 14.00. Uusi Aura kirjoitti 26.4.1946: ”Tänään Turun Tennishallissa suoritettiin ainutlaatuinen koripallo-ottelu. Turun satamassa parhaillaan oleva amerikkalaisen Beatrice Victoryn miehistössä on runsaasti koripalloilijoita ja he suostuivat pelaamaan näytösottelun Turun NMKY:tä vastaan. Ottelun voitti Turun NMKY luvuin 12-4.”

Ensimmäinen suurempi menestys koettiin suurkisoissa vuonna 1948, jolloin B-miesten suurkisamestaruus saatiin Namikaan. Vuonna 1949 A-nuoret voittivat Suomen mestaruuden. Joukkueessa pelasivat muun muassa Pentti Lausti ja Heikki Mäki. Samana vuonna miesten joukkue nousi mestaruussarjaan, mutta putosi sieltä saman tien. 1950-luvulla TuNMKY:ssä pelasi edustusjoukkueen lisäksi yksi juniorijoukkue, jonka ainoat pelit olivat piirisarjassa paitsi B-ikäisinä, jolloin vuonna 1956 saatiin hopeamitalit suurkisoista ja A-junioreina SM-hopeaa seuraavana vuonna.

Edustusjoukkue harjoitteli 1950-luvulla kaksi kertaa viikossa. Otteluita oli alle kymmenen vuodessa, eikä kansainvälistä toimintaa ollut lainkaan. Mestaruussarjassa pelattiin vuoden 1955-56 ja sen jälkeen ei koko Varsinais-Suomen koripallossa tapahtunut oikeastaan mitään merkittävää, kunnes koitti vuosi 1962. Tällöin edustusjoukkue nousi taas mestaruussarjaan ja uudet tuulet alkoivat puhaltaa. Vuonna 1966 perustettiin lisäksi toinen aikuisjoukkue TuNMKY -66, jossa pelasivat jo kovimman aktiivikauden lopettaneet pelaajat.

Turun NMKY:n urheilijoiden puuhamiehinä toimivat Pentti Lausti, Jukka Vihanto, Keijo Ketonen ja Pekka Lindberg, joiden ansiota pitkälti on se, että Turun Namika kohosi nopeasti Suomen parhaaksi koripallojoukkueeksi saavuttaen Suomen mestaruuksien lisäksi myös Euroopan Cup-voiton. Karl-Erik Michelsen on kristillistä urheilutyötä käsittelevässä teoksessaan kertonut nousun taustoista näin: ”Ensin hankittiin Torpan Pojista Suomen paras pelinrakentaja, Jorma Pilkevaara, Helsingistä löytyivät myös nopeat ja tarkkakätiset takamiehet Mikko Koskinen ja Ilpo Rissanen. Korinaluspelin taitajiksi kohosivat Ossi Gustafsson ja Tapio Sten. Äänekoskelta tuli kuvioihin Olli Honkaniemi ja omista kasvateista Seppo Jalava.

Vuonna 1971 Pentti Lausti nimitettiin vakinaiseksi toiminnanjohtajaksi ja seuraavana vuonna syntyi Turun NMKY:n Urheilijoiden tuki ry, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Hartela, entinen Turun Namikan koripalloilija. Edelleen samana vuonna (1972) tekivät Turun NMKY:n Jukka Vihanto ja Keijo Ketonen ensimmäisinä suomalaisina sopimuksen amerikkalaisen pelaajan kanssa. Donald Crenshaw saapui marraskuussa Turkuun ja keväällä 1973 Turun NMKY, valmentajanaan Pentti Hilke, saavutti Suomen koripallomestaruuden ikään kuin koripalloilijoiden lahjana 80 vuotta täyttäneelle Turun NMKY:lle. Mestaruusjoukkueessa pelasivat Jorma Pilkevaara, Ossi Gustafsson, Donal Crenshaw, Esa Rosman, Seppo Jalava, Jussi Keto, Tapio Sten, Timo Valtakoski, Mikko Koskinen ja Kjell Eriksson.

Seuraavaa mestaruutta ei tarvinnut pitkään odottaa. Vuonna 1975 oli Turun Namika jälleen maan ykkönen, kuten myös vuosina 1977 ja 1982. Tämän jälkeen sijoitukset mestaruussarjassa vaihtelivat pronssimitalista aina karsintasarjaan saakka. Vuonna 1990 Turun NMKY pelasi Turun uudella Typhoon-areenalla ensimmäistä kertaa koripallon mestaruussarjaottelun. Vuonna 1991 edustuskoripalloilu ja juniorityö erotettiin omiksi tulosyksiköikseen.

Vuonna 1996 Turun NMKY:n edustusjoukkue muodosti oman rekisteröidyn yhdistyksensä ja pelasi mestaruussarjassa Piiloset-nimellä koko ajan sarjan kärjen tuntumassa. Piiloset oli kaudella 1998-99 SM-sarjan kansainvälisen lohkon ykkönen. Pudotuspeleissä joukkue hävisi välierissä Tapiolan Hongalle voitoin 3-2. Kaksiosaisessa pronssiottelussa Piiloset oli selvästi parempi kuin Äänekosken Huima ja turkulaisten edustusjoukkueiden mitaliton putki tuli päätökseen 16 vuoden tauon jälkeen. Piiloset voitti vielä seuraavalla kaudella Suomen Cupin. Finaalissa kaatui Espoon Honka lukemin 105-94. Teemu Rannikko viimeisteli pelissä 38 pistettä ja jakeli 13 syöttöä.

Piiloset putosi SM-sarjasta taloudellisten ongelmien vuoksi vuonna 2000. Turun alueen edustuskoripalloilun uutta nousua alettiin rakentamaan yhteistyössä Kaarinan Ura Basketin kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi Aura Basket. Joukkueelle raivattiin tilaa ykkösdivisioonasta ja valmentajaksi palkattiin Pieti Poikola. Aura Basket nousi suoraan mestaruussarjaan vain yhden divisioonakauden jälkeen täysin kotimaisin voimin kauden 2003-04 päätteeksi.

Ensimmäistä pääsarjakauttaan pelanneen joukkueen valmentajana toimi Ray Ailus, joka korvasi syyskuussa poistuneen Poikolan. Aura Basketin ensimmäinen sarjakausi sujui positiivisissa merkeissä ja joukkue sijoittui runkosarjassa kolmanneksi. Loukkaantumisten ja sairastelujen rasittaman joukkueen lento katkesi puolivälierätappioon Porvoon Tarmolle voitoin 3-0. Aura Basketin toista pääsarjakautta rasittivat taloudelliset ongelmat ja vuodesta tuli todella haastava. Joukkue voitti kaudella 2005-06 vain kolme ottelua ja kausi päättyi keväällä sarjapaikasta luopumiseen.

Aura Basketin luopumisen jälkeen Namikan edustusjoukkueeksi muodostui 1. divisioonassa pelannut TuNMKY-66. Sixty nousi 1. divisioonaan samana keväänä kuin Aura Basket oli noussut SM-sarjaan. Turun NMKY:n divisioonataival kesti kaksi kautta, kunnes taloudelliset ongelmat pakottivat luopumaan sarjapaikasta valtakunnalisessa sarjassa.

Uutta nousua rakennettiin neljän aluesarjavuoden ajan. Joukkueeseen ajettiin sisään omia nuoria kasvatteja ja syksyllä 2012 Turun NMKY:n miesten edustusjoukkue pelasi jälleen valtakunnallista sarjaa. Namika pelaa 1. divisioonan B-sarjaa.

Turun NMKY luopui miesten joukkueesta ja sarjapaikastaan I B-divisioonassa kesällä 2013. Joukkueen taustatehtäviin ei löytynyt riittävästi  kiinnostuneita, intohimoisia ja osaavia ihmisiä, josta seurasi heikkenevä taloudellinen tilanne. Valmentajien ja pelaajien rekrytointia ei voitu tehdä  siten, että joukkueen toimintaa olisi voitu laadukkaasti pyörittää.  Silloiset koripallotoiminnasta vastuulliset  tekijät eivät voineet ottaa riskiä ja jatkaa joukkueen toimintaa.

Kaudella 2015-2016 miesten edustusjoukkue sai tausta-asiansa kuntoon ja joukkue nousi valtakunnalliseen I B-divisoonaan.  Kaudelle 2016-2017 edustusjoukkueen nimeksi tuli Kristika Turku. Joukkueen ilme ja logo muutettiin myös samaan aikaan. Joukkue nousi upean kauden päätteeksi valtakunnalliseen 1 A divisioonaan.