Koulukiusaaminen on noussut otsikoihin ikävien tapahtumien myötä ja aihe on herättänyt keskustelua monelta eri kannalta. 
Mielipiteitä on noussut siitä, kenen on puututtava, puututaanko riittävän ajoissa ja riittävätkö ammattilaisten resurssit laajenevan ongelman hoitamiseen. Turun NMKY:n katusovittelu- ja koulusopuhankkeilla on toimivia työmenetelmiä sekä kiusaamisen ja muiden konfliktien ennaltaehkäisyyn, että korjaamiseen. Hankkeet tekevät työtä lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan toimivien aikuisten, ammattilaisten ja huoltajien kanssa. Menetelminä käytetään ryhmien tai koko luokkien yhteishengen, ja vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittämistä sekä nopeaa reagointia nuorten välisiin konflikteihin katusovittelun avulla.
Turun NMKY on tehnyt vuodesta 2018 alkaen työtä koulukiusaamisen ehkäisemiseksi kahdessa erillisessä hankkeessa.
KouluSopu -hankkeen tavoitteena on, että nuorisotyöntekijät toimivat koulun henkilökunnan tukena koulukiusaamisen vastaisessa työssä ja sen ehkäisyssä. Menetelminä KouluSovussa käytetään ryhmien tai koko luokkien yhteishengen sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittämistä.
Lasten ja nuorten välisiin konflikteihin johtavat usein puutteelliset ongelmanratkaisutaidot; vuorovaikutustaidot ovat monella lapsella heikot ja tunteiden hallinta ja käsittely on vierasta.
Tilanteet kouluissa voivat olla kaveriporukoiden tai koko luokkien välisiä riita- tai konfliktitilanteita, joihin etsitään ratkaisuja osapuolten kuulemisen, keskustelujen ja ryhmäyttämisharjoitusten avulla sekä tunne- ja kaveritaitojen kehittämisellä.
Kuten viime aikoina on mediassa tuotu esille, opettajat ovat usein ylityöllistettyjä ja luokkakoot ovat todella suuria, joten opettajat voivat kokea jäävänsä yksin haasteellisten oppilaiden kanssa. Hankkeiden kautta onkin huomattu ulkopuolisten nuorisotyöntekijöiden avun olleen monesti suureksi avuksi luokan konfliktien purkamisessa.
Sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen ja sosiaalisen median mukanaolo tapahtumissa (mm. rikosten kuten pahoinpitelyiden kuvaaminen ja jakaminen eri kanavissa) ovat nykyään myös vahvasti läsnä. Siksi onkin entistä tehokkaammin puututtava ennaltaehkäisevästi myös näissä kanavissa tapahtuvaan kiusaamiseeen ja yleisesti niissä käyttäytymiseen. Asioita tulee käsitellä lasten ja nuorten kanssa jo ennen tilanteiden kärjistymisiä ja kertoa tekojen oikeat nimitykset ja seuraamukset.
Katusovittelu -hanke reagoi nopeasti jo syntyneisiin konfliktitilanteisiin niin, että kaikki osapuolet tulevat kohdatuiksi ja kuulluiksi. Katusovitteluun tulee usein tapauksia koulukiusaamisen nimellä, mutta sovittelussa asioissa käytetään oikeita nimityksiä: mm. pahoinpitely on rikos ja väkivaltaa, tappouhkaus on laiton uhkaus. Sovittelussa ei nimetä kiusaajia ja kiusattuja, eikä jaeta rangaistuksia, vaan ajatuksena on tilanteen kokonaisvaltainen selvittäminen ja konfliktin loppuminen. Mukaan sovitteluun otetaan myös huoltajat. Osallistuminen on vapaaehtoista, nuorelle tarjotaan sovittelun kautta mahdollisuus kantaa vastuu teoistaan ja ymmärtää tekonsa vaikutukset. Toisaalta tavoitteena on myös ehkäistä tilanteiden uusimista ja tarjota kaikille osapuolille mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada tukea. Katusovittelu tekee tiivistä yhteistyötä mm. poliisin ja sovittelutoimiston kanssa.
Molemmissa Turun NMKY:n hankkeissa tavoitteena on tuoda tilanteeseen ulkopuolisen ammattilaisen tuki. Siinä missä Koulusopu-hanke tarjoaa apua koulussa tapahtuvaan toimintaan, Katusovittelu tarjoaa koulujen toimintoja täydentävää toimintaa. Kokonaisuuden tavoitteena on nuorisotyön keinojen ja ammattilaisten avulla tuoda yksi taho mukaan työhön sitä vastaan, että tilanteet kouluissa ja vapaa-ajalla kärjistyisivät ja toisaalta että kaikki kokisivat, että epäkohtiin puututaan aina tilanteen vaatimalla tavalla.
KouluSopu -hankkeen rahoittaa Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet ja Katusovittelu -hankkeen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.
Lisätietoja:
Sovittelukoordinaattori Paula Nurminen p. 050 340 6703 paula.nurminen@ymca.fi