Toivoa löytyi Discordista
Nuorten kohtaamispaikka Toivon vuosi alkoi hyvinkin tuttuun tapaan. Erilaista aktivoivaa ja arkea tukevaa toimintaa, pieniä ryhmiä ja yhdessä tekemistä, ajatuksia ja pohdintaa, tavallista arkea- sen erilaisissa ja monenlaisissa tilanteissa. Kukaan ei voinut kuvitellakaan kuinka tuleva vuosi toimintaamme tulee hetkellisesti muuttamaan sekä samalla myös kehittämään.
Maaliskuussa alkaneet poikkeusolot ja sen myötä voimaan tulleet koronarajoitukset muuttivat kohtaamispaikan arjen. Kohtaamispaikalla ja sen rinnalla kulkenutta toimintaa ei voitu enää toteuttaa normaalin tapaan. Fyysiset kohtaamiset ja tapaamiset olivat mahdottomia. Uusi tilanne vaati uusia keinoja tavoittaa ja kohdata nuoria. Uuden toimintamuodon ideointiin, kehittämiseen ja toteuttamiseen osallistuivat työntekijöiden kanssa, hyvin tiivisti, aktiiviset nuoret.
Nuorten kohtaamispaikka Toivon oma Discord-palvelin avattiin viikon kuluttua poikkeusolojen alettua. Discord on viestintäpalvelu, jossa yhteydenpito onnistuu puheen sekä tekstin välityksellä. Virtuaalinen kohtaamispaikka on ollut ja on nuorten käytettävissä koko ajan, kesätaukoa lukuun ottamatta. Toivon ohjaajat ovat olleet paikalla ja kohdattavissa kanavalla lähes joka arkipäivä vuoden 2020 aikana. Discordin lisäksi nuorilla on ollut mahdollisuus tavoittaa työntekijät myös puhelimen ja muiden somekanavien kautta arkisin.
Vuoden aikana kohderyhmään kuuluvia nuoria aikuisia on tavoitettu hyvin. Viime vuosia haasteellisempaa on vuoden aikana ollut uusien kävijöiden saaminen mukaan poikkeusolojen toimintaan, vaikka mahdollisuuksista on tiedotettu tiiviisti.
Kesällä tilanne mahdollisti tapaamiset turvallisesti. Työntekijät jalkautuivat lähelle nuoria eri kaupunginosiin ympäri Turkua. Syksyllä tilanne mahdollisti myös sen, että kohtaamispaikan tiloissa pystyttiin järjestämään toimintaa.
Vaikka vuosi on kaikkia koetellut, on se tuonut mukanaan myös hyvää. Ilman koronaa ei ehkä olisi syntynyt Toivon omaa Discord-palvelinta. Nuorten kohtaamispaikan Discord tulee varmasti säilymään osana toimintaa ja kokonaisuutta. Matalan kynnyksen kohtaamispaikan tueksi on syntynyt ehkä jopa vielä matalamman kynnyksen toiminta, jonne jokainen voi osallistua ja olla osa yhteisöä turvallisesti, vaikka kotoa lähteminen olisi juuri nyt vaikeaa.
Kohtaamispaikan yhteistyötahojen kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä jo pitkään. Vuoden 2020 osalta voidaan kuitenkin olla aivan varmoja siitä, että yhteistyön tekeminen nuorten aikuisten parissa on entisestään tiivistynyt ja syventynyt. Kaikki ovat olleet tukemassa ja auttamassa alueen nuoria aikuisia.
Jere tuli Toivoon ensimmäisen kerran vuonna 2020:
Olen 24 -vuotias Turkulainen. Terveydellisistä syistä olenpaljon yksin ja tunnen usein oloni surulliseksi ja masentuneeksi. Minulla on kavereita, joiden kanssa vietän aikaa pääosin viikonloppuisin. Arkena, kun ei ole seuraa ehdin murehtia asioita ja tunnen usein oloni voimattomaksi ja masentuneeksi. Korona lisäsi yksinäisyyttäni, koska ei voi vapaasti mennä minne haluaa, eikä tapahtumia järjestetä. Rajoitukset toivat lisää yksinäisyyttä.
Nuorten kohtaamispaikka Toivosta kuulin ammatillisessa kuntoutuksessa vuoden 2020 alussa. Liityin mukaan Toivon Discordiin keväällä 2020, jossa aluksi luin muiden kirjoituksia ja aloin myös osallistua itse ensin kirjoittamalla ja myöhemmin puhekanavien kautta. Ensimmäisen kerran kävin moikkaamassa Toivolaisia kesäkuussa Kupittaan puistossa, jonne he olivat kokoontuneet omenapuun alle. Tunsin olevani tervetullut porukkaan ja sen jälkeen olen muutaman kerran Toivossa livenäkin käynyt ja jatkan käymistä, kun taas aukioloa on lisää.
Toivon ohjaajat ja kävijät ovat ihania ihmisiä, joiden kanssa on helppo tulla toimeen. Kohtaamisten jälkeen olo on aina iloisempi ja mieli hyvä. Tunnen tulevani kuulluksi. Toivon kautta olen saanut elämääni uusia ihmisiä, mukavaa juttuseuraa ja vertaistukea.
Mira (27 vuotta) on yksi Nuorten kohtaamispaikan vakiokävijöistä:
Valmistuin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi syksyllä 2020, koronan toisen aallon jyllätessä. Korona veikin mahdollisuuden juhlia valmistumista suunnitellusti.
Keväällä olo rajoituksista oli sama kuin kai useimmilla, todella hämmentynyt. Tuntui kuin olisi seurannut absurdia teatteriesitystä, jonka osa olin. Menin vanhempieni luokse maalle, keskelle ei-mitään, seurasin uutisia epäuskoisena ja yritin pitää arjen kasassa. Päivärytmi pysyi, puin vaatteet joka aamu ja harrastin liikuntaa, mutta yhden asian huomasin: en harjannut viikkoon tukkaani.
Tein keväällä gradua, joten sinänsä korona vaikutti elämääni verrattain vähän – opiskeluja ei tarvinnut tehdä etänä eikä perua koko elämää, teinhän työtä kuitenkin kotoa käsin. Suurin ja järkyttävin muutos minulle oli juuri nuorten kohtaamispaikkojen sulkeutuminen, koska ne ovat olleet minulle erittäin tärkeä tuki jo vuosia. On ollut niin kovin tärkeää, että on jokin paikka, jonne voi mennä sellaisena kuin on ja tavata taatusti mukavia ihmisiä ja viettää aikaa turvallisten työntekijöiden kanssa. Mutta kun kuulin, että Toivo siirtyy Discordiin, olin iloinen, koska Discord-yhteisöt ylipäätään ovat olleet minulle todella mieluisia. Oli helppoa siirtyä Discordiin, koska sovellus oli tuttu ja siitä oli hyviä kokemuksia.
Arvosanani Toivon Discordille on täysi kymppi. Äänipuhelut toimivat, kanavat ovat hauskoja ja porukka mahtava. Onnellisuutta lisäävä kanava kannustaa ajattelemaan positiivisesti, ulkoilukuvia-kanava kannustaa liikkumaan luonnossa. Positiivinen muutos olikin se, että Toivo tuli Discordiin, jonka kautta voi tavoittaa ihmisiä eri tavalla. Toivo kulkeekin aina taskussa! Työntekijät myös kommentoivat aktiivisesti, joskus myös työaikojen ulkopuolella. Siitä tulee olo, että he välittävät.
Arkeen koronan keskellä on jo tottunut. Nyt juuri tuntuu, että tavallinen Toivon arki on etäinen ajatus. Olisi kuitenkin ihanaa pitkästä aikaa nähdä tuttuja kasvoja, ei pelkästään kuulla tyyppien ääniä.
