Kategoria: Ajankohtaista

Turun NMKY:n Seniorikuoro juhlii tänä vuonna 2023 perustamisensa 30-vuotista taivaltaan.

Kuoro perustettiin jatkeena Turun NMKY:n Mieskuorolle, kun laulunjohtajan pesti vaihtui Lauri Karttusesta Jukka Pietilään. Jukka halusi tultuaan laulattaa jokaisen kuorolaisen, tietääkseen millaista materiaalia porukasta löytyy. Kaikille silloisille kuorolaisille ei koelaulatus maistunut ja kun näytti siltä, että olisivat jääneet tyhjän päälle laulamisen suhteen, lupautui Lauri Karttunen johtajaksi tälle joukolle. Joukosta muodostettiin uusi kuoro vuonna 1993, nimekseen kuoro sai Turun NMKY:n Seniorikuoro.

Jukka Pietilä myös katsoi muutamien laulajien iän tai muun syyn takia sopivan laulutaidoltaan paremmin muualle kuin hänen johtamaansa Mieskuoroon ja myös tästä joukosta miehiä liittyi Seniorikuoron riveihin. Hallinnollisia tehtäviä lähti vetämään Väinö Kaukonen ja keittiön kahvisiskoja patisteli Anja Kaukonen.

Lauri Karttunen johtikin kuoroa lopulta noin 10 vuotta ja laulajamäärä kasvoi niin Mieskuorosta siirtyvistä kuin muuallakin aiemmin laulaneista kuoroveljistä. Kuoro matkusteli keväisin ahkerasti jo silloin ja kierrettyä tuli Norjat, Virot, Venäjät, Ruotsit, Puolat ja Suomen paikkakunnatkin tuli koluttua sieltä ja täältä. Toki matkat ajan myötä ovat jonkin verran lyhentyneet, johtuen laulajien ikääntymisistä, mutta edelleen perinteisesti jonnekin laulukauden päätteeksi mennään yhdessä. Viimeksi käytiin katsastamassa saaristo melkein Ahvenanmaata myöten vuonna 2022.

Lauri Karttusen siirryttyä eläkkeelle Henrikin kirkon kanttorin virastaan, hän myös päätti eläköityä Seniorikuoron johtamisesta ja kuoro valitsi hänen jatkajakseen Maarian kirkon kanttorin, Heikki Rainion.     Heikin ura kuorossa kestikin sitten melkein 20 vuotta ja sekin päättyi siihen että Heikki tuli eläkeikään ja kun oli viimeisinä vuosina lukenut itsensä vielä papiksikin niin lähti Turusta kauas Sallan seudulle viemään kirkon sanomaa vs. kirkkoherrana Lapin tunturien juurelle.

Heikin aikaan liittyy myös jo aikaisemminkin tapahtunut, mieskuoron johtajan vaihdoksesta johtuva episodi, kun Tommi Saalaksen tulo Mieskuoron johtajaksi aiheutti jälleen laulutestivaiheen ja Mieskuoro hyvin radikaalisti päätti nuorentaa joukkoaan. Jatkossa Mieskuoroon tulisi kuulumaan vain alle 60-vuotiaita laulajia. Samalla Mieskuoro muuttui nimeltään Naskaleiksi ja täältä Seniorikuoroon liittyi vuonna 2009 yhteensä 12 lauluveikkoa. Ilkeät kielet väittivät silloin että molempien kuorojen taso nousi.

Heikki ei kuitenkaan lähtiessään halunnut jättää kuoroa ilman johtajaa ja suositteli kuoron uudeksi laulunjohtajaksi myös kanttorikokemusta omaavan Virpi Vähäpassin.  Seniorikuoron historia sai ensimmäisen naisjohtajansa vuonna 2020.  Miehille tämä muutos ei aiheuttanut suuremmin vaikeuksia, olihan tähän komentomalliin jo kotona totuttu. Virpi toimii nykyisin Nousiaisten kirkon kanttorina ja onkin saanut Seniorikuorosta seuraa moniin kirkkonsa tapahtumiin esiintymisiin.  Virpin alkutaivalta kuoron johtajana väritti harmillinen Koronatautiepidemia ja jouduimmekin perumaan useampia harjoituksia ja esiintymisiäkin.  Hyvin on kuitenkin matkaa jatkettu ja mikäli samaa rataa menee nämä eläkkeelle siirtymiset, saamme pitää Virpin vielä seuraavat kolmekymmentä vuotta meitä ohjailemassa laulun ilosanomaan.

Seniorikuoro on perinteisesti vuosittain pitänyt muutaman Joulukonsertin, ja Kahvikonsertit ovat myös jatkuneet vuosi toisensa jälkeen niin keväällä kuin syksylläkin. Seniorikuoro kävi myös aikanaan sekä Ruissalon että Naantalin kylpylöissä esiintymässä eri teemoin mutta niin kuin usein käy, kylpylöiden rahahanat sulkeutuivat ja pienikin esiintymispalkkiomme oli heille liikaa. Kuoromme on myös Turkulaisen Mäntyrinteen vanhainkodin kummikuoro ja siellä on esiintymisiä ollut aikaisemmin hyvinkin taajaan mutta korona on siihenkin tehnyt omat rajoituksensa, pääasiassa vanhainkodin toimesta. Turun kaupungin keksimän kummikuorona olemisen palkkiona on saatu aikaisemmin konserttitilaa ilman kustannuksia, mutta tilanne on vaikeutunut kun saleja tarjotaan melko hankalakulkuisista paikoista.

Kuoro valitettavasti on joutunut myös tilanteeseen missä uusien laulajien saaminen aina vain vaikeutuu, sillä on vaikeaa löytää lauluveikkoa joka aloittaisi kuorolaulun vasta ikäihmisenä ilman aikaisempaa kuorolaulukokemusta ja varastaminen toisista kuoroista ei oikein sovi tähän toimintaan.

Punaisia takkeja kyllä löytyy varastosta mutta mistä niihin sisälle laulajia? Joskus puhutaan että kun Uudessakaupungissa joku menehtyy niin kysytään; ”kummonen paatti siltä jäi? ”. Seniorikuorossa sama toimii niin, että kun joku riveistä katoaa niin äkkiä kysytään: ”misä sen punanen takki o”?

Samoin emme valitettavasti voi turvautua Naskaleissa vanheneviin ” ulosheitettäviinkään” kun heidän keski-ikänsä on vasta noin 30 vuotta. Ovat siis periaatteessa kuorolaistemme ”lastenlapsia”.

Kuorolaisten keski ikä huitelee kahdeksassakymmenessä vuodessa ja joukossa on useampi lauluveikko joka on kuluttanut Sirkkalankadun juhlasalin tuoleja kymmeniä vuosia ja kuluttaa edelleen.

Turun NMKYn Seniorikuoro kuitenkin jatkaa reipasta menoaan ja laulaa jatkossakin niin kauan kuin yksikin äijä jaloillaan pysyy ja saadaan aikaan vielä muutakin kuin ”ukkojen hyrinää”.

Pitää myös mainita kuorolaisten vaimojen aktiivinen panos, joka tarkoittaa aina harjoitusten lomassa tarjottavien kahvien valmistamisen ja tarjoilun sekä tietenkin konserteissa tarjottavien leivonnaisten ym. hoitamisen todella ansiokkaasti vuodesta toiseen. Joskus tuntuu että kuoroharjoitusten tärkeimpiä tapahtumia on juuri se kahvihetki tutussa porukassa maailmaa parantaen. Ei ole vielä ollut harjoitusta missä ei olisi kuulunut jossain vaiheessa, ”hei eiks nyt olis jo kaffeaika”!

Seniorikuoro on kiitollinen saamastaan tuesta vuosien saatossa NMKY:lle ja erityinen kiitoksemme kohdistuu aina auttavaiseen toimistoväkeen joka tilanteessa kuin tilanteessa ojentaa auttavan kätensä.

Näissä merkeissä on menty ja toivon mukaan mennään vielä vuosia edelleen.

Tervehtien Turun NMKYn Seniorikuoro, 30v.

Kirjoittaja on seniorikuoron puheenjohtaja ja “nestori” Vesa Vainio

Tavanomainen keskiviikko nuorten kohtaamispaikka Toivolla. Aukiolo tuttuun tapaan klo 10-15, ja päivän yhteisenä tekemisenä tutustumisleikki. Avatessamme sisään tulee hetiuseampi nuori, ja kaikki tervehditään lämmöllä. ”Ottakaa kahvia ja teetä, heräillään yhdessä tähän päivään” on tuttu päivän aloitus. Lempeys, joka välittyy paitsi ohjaajista nuorille, myös nuorilta toisilleen ja ohjaajille, on koskettavaa. Huolenpito toinen toisistaan, hyvien kohtaamisten aamu. Joku istahtaa päivän Turun sanomien äärelle, joku ottaa kahvikupposensa olohuoneen sohvalle. ”Kiva nähdä”.

Päivän aihe ”Än-yy-tee- nyt -kortit” otetaan heti yhteisesti kokeiluun. Tarkoitus on miettiä kuka on minkäkinlainen, kenet pyytäisit puutarhuriksi jne. Tutustutaan samalla. Asetuimme rinkiin sohvalla ja nojatuoleilla siten että kaikki varmasti näkevät toisensa, ja aloimme lukea kortteja. Jokainen tuli osoitetuksi, jokainen pääsi osoittamaan ja arvuuttelemaan toisten ominaisuuksia. Valmiit kortit tuli läpikäydyiksi, ja niin alkoivat toivolaiset kehitellä omia väittämäkortteja. Ihan helmiä sieltä syntyi, ja naurunsekainen into päällä osoitettiin toinen toisiamme mm. ”kuka on todennäköisimmin nähnyt Monalisan ja pettynyt siihen”, ”Kuka suuttuu hävitessään pelin” ja ”kuka hamstraa heräteostoksia”. Mikä porukka meillä täällä onkaan. <3

Yhteisöllisyys, nauru ja iloinen puheensorina täyttää olohuoneen. Toivossa monenlaiset tunnelmat, myös  hankalammat päivät ja surut näkyvät, mutta tavoitteena on tehdä päivästä parempi ja keskittyä läsnäolevaan hetkeen.

Joku lähtee hoitamaan lääkäripuhelua, toinen selvittää laturinjohtoa ja kolmas miettii ottaisko vielä kahvia. ”Vois”. Ohjaaja istuu kutimet kädessä kotoisan oloisesti nojatuolissa ja kutoo projektiaan ollen samalla rauhallisen läsnä muille.

Yksi ohjaaja intoilee jo seuraavaa juttua parin nuoren ideoidessa mitä kevään aikana vielä tehtäisiin, ja kolmas syventyy keskustelemaan nuoren kanssa senhetkisestä olosta. Puheensorina täyttää tilan.

Samaan aikaan ovesta saapuu tutustuja tukihenkilönsä saattamana, ja ohjaaja keskeyttää senhetkisen tekemisensä mennäkseen vastaan eteiseen. Lämmin esittäytyminen ja vastaanotto jälleen, jottei sosiaalisia tilanteita jännittävä tutustujanuori joudu liian isosti huomion keskipisteeksi, muttei myöskään tule ohitetuksi. Ohjaajana on tärkeää lukea tilanteita ja joustavuus on keskeistä, eikä luova hulluus ole yhtään haitaksi.

Nuori ja tukihenkilö ohjataan rauhalliseen kohtaan ja keskustellen esitellään Toivoa heille. Useimmiten Toivon askarteluhuone saa kävijän hymyilemään, ja niin tälläkin kertaa. ”Paratiisi, täällähän voi tehdä vaikka mitä” – usein kuultu palaute kuuluu tälläkin kertaa. Totta, täällä voi ja saa tehdä, mutta ei ole pakko. Asiat saa jäädä kesken ja niitä voi jatkaa kun on sellainen hetki ja fiilis.  Kun tutustuja niin haluaa, he jatkavat matkaansa ja ohjaaja saattelee heidät ovelle.

Eteisestä joku jo bongaakin juuri esittelystä vapautuneen ohjaajan ja huutelee keittiöön auttamaan kun ei ole varma sopiiko juuri nämä kaurahiutaleet hänen ruokavalioonsa. Ja että onhan sitä kahvia vielä jossain kun Moccamasterissa näkyy loppuneen.  Samaan aikaan ovesta tuleekin pari muuta kävijää ja heidän kanssaan sitten ihan omia juttujaan. ”Kato mä ostin ihan uuden huivin, eiksoo hieno”. ”Mulla tuli tänne joku reikä tähän vaatteeseen, mitä tälle vois tehä…” ja samaan aikaan ompelutaitoinen kävijä tarttuu tilanteeseen ja ehdottaa korjaussuunnitelmaa toiselle nuorelle. Mutta kuka keittää sitä kahvia lisää? Ainiin. Sitä on paljon tossa perkolaattorissa valmiiina tänään.

Vaihtelevia ja ihanan samanlaisia, päivät Toivossa.

Tiina Kajander

Kirjoittaja toimii sosiaaliohjaajana Nuorten kohtaamispaikka toivossa

Nuorten kohtaamispaikka Toivo on avoin kohtaamispaikka 17-28 -vuotiaille nuorille aikuisille Turun keskustassa. Toivo tarjoaa mielekästä, aktivoivaa ja kuntoutumista tukevaa toimintaa, apua ja ohjausta sekä paikan, jossa voi viettää aikaa muiden seurassa. Lisää Toivon toiminnasta ->

Liikkumattomuuden taustalla on monia eri syitä. Usein on vaikea tietää mistä aloittaa ja lähteminen voi olla vaikeaa esimerkiksi sosiaalisen jännittämisen, ahdistuksen tai taloudellisen tilanteen vuoksi. Moni miettii, ettei voi alkaa liikkumaan koska kunto on niin heikko ja hävettää mennä liikunnallisten ihmisten joukkoon. Usein siis vaaditaan itseltä liikaa heti alussa. Meidän pitäisi muistaa, ettei vauvakaan osaa kävellä heti, vaan usein tulee ensin ryömiminen ja konttaaminen. Liikunnan aloittamisen voi tehdä myös matalalla kynnyksellä, esimerkiksi lähtemällä kävelylle, tekemällä kotona 10 minuutin jumpan, siivoamalla tai viemällä rappuja pitkin roskapussin oman kotitalon roskalaatikkoon. Jo arjen aktiivisuudella lisätään huomattavasti omaa kuntoa ja jaksamista. Aina pitäisi muistaa verrata toimintaansa omaan tilanteeseen, eikä muihin ihmisiin tai itseensä aiemmin. Itseään kohtaan pitää löytyä lempeää lujuutta, jolla ponnistelee pienin askelein eteenpäin. Tärkeä on muistaa armollisuus, sillä jos jonain päivänä kaikki ei suju suunnitelmien mukaan, niin sekin on ok. Jos uskot että pystyt tai et pysty, olet oikeassa! Olet vahvempi kuin mielesi.

Yksin on vaikea voittaa haasteet, joten on tärkeä saada tukea ja olla ympäristössä, jossa tuetaan kohti haluamaasi päämäärää. Toisin sanoen, jos haluat liikkua enemmän, mene ympäristöön, jossa liikutaan enemmän tai laita kotiin aktiivisuuden triggereitä (muistilappu liikkumisesta, jumppamatto lattialle, kuminauha sohvapöydälle).

Helsingin Sanomissa julkaistiin artikkeli jättitutkimuksesta, jossa oli tutkittu liikunnan vaikutuksesta masennukseen (HS 20.3. 2023) ja artikkelin mukaan vaikutus on dramaattinen. Liike-hankkeessa on huomattu vaikutuksen olevan sama: mielenterveydelliset haasteet vähenevät säännöllisen liikunnan myötä. Toimin aiemmin psykiatrisena sairaanhoitajana ja mietin, miten voisin keskustelukäyntien lisäksi vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Tajusin, että itselleni liikunta on toiminut aina lääkkeenä moneen vaivaan eli liike on lääke lähes jokaiselle. Liike-hankkeen liikuntaetsivänä näen nuorten mielenterveyden voinnin kohenemisen nopeammin, sillä liikunnan myötä tulee huomioitua monta eri osa-aluetta ihmisen psykofyysisestä kokonaisuudesta. Liikunta toimii suoraan myös altistusharjoituksena; nuori altistaa itseään mukavuusalueensa ulkopuolelle ja löytää uusia ulottuvuuksia sekä keinoja voida paremmin. Liikkeen kautta huomataan kunnon kohenevan ja fysiikan kehittyvän. Tällöin myös rohkaistutaan kokeilemaan uutta, itsetunto kohenee ja sosiaaliset tilanteet lisääntyvät. Usein liikunnan lisääminen johtaa positiiviseen ketjureaktioon – myös nukkuminen paranee ja ruokailut säännöllistyvät. Liikunta onkin oivallinen tapa vähentää ahdistusta ja masennusta.

Liike-hanke toimii matalan kynnyksen liikkumiseen oivallisesti: Liike-hankkeessa huomioidaan nuorten mielenterveydenhaasteet ja kannustetaan liikunnan lisäämiseen niin yksin, kaksin kuin pienryhmässä. Liike-hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten fyysistä aktiivisuutta ja henkisiä voimavaroja ja tässä on onnistuttu silloin, kun nuorelle on löydetty mieluinen harrastus ja hän on sosiaalisessa ympäristössä.

Liikuntaetsivien päivät vaihtelevat, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Tässä kuvaus eräästä työpäivästä:

Liikuntaetsivän työt alkoivat teams-palaverilla, jossa eri paikkakunnan liikuntaetsivät vaihtoivat kuulumisia, onnistumisia ja kehittämisideoita.

Tämän jälkeen liikuntaetsivä oli yksilöasiakkaan kanssa kuntosalilla. Kuntosalilla nuori kertoi voinnistaan, epävarmuuksistaan ja pettymyksistään. Liikunnan kautta nuori huomasi, että osaa, kykenee ja hallitsee kuntosaliliikkeet, jolloin koki olonsa varmemmaksi. Nuorella koki, ettei ole saanut juuri mitään aikaiseksi, eikä riitä sellaisena kuin on. Käytiin yhdessä läpi nuoren viikon tekemisiä, jolloin selvisi monia toimintoja, joihin nuori oli mennyt ja löytänyt kavereita sekä mieleisen harrastuksen. Nuori oli sokaistunut, eikä ollut tajunnut missä kaikessa oli edennyt, koska kiinnitti huomiota vain asioihin, jotka eivät olleet sujuneet. Uudelleen sanoittamalla saatiin kaikki onnistumisetkin esille.

Seuraavaksi liikuntaetsivä kävi syömässä työkavereiden kanssa ja lähti jatkamaan ohjausta CrossFitin parissa pienryhmän kanssa. Nuoret opettelivat uutta, huomasivat kehittymistä vanhoissa liikkeissä ja kannustivat toisiaan. Fiilis oli huikea! Yksi nuorista sai myös purettua pahan olon tunteita treenin aikana.

Tämän treenin jälkeen oli vielä ravitsemusluento kahvikupin äärellä. Osallistujat saivat keskenään jakaa kokemuksiaan ravitsemukseen liittyen ja saivat vinkkejä järkevämpään syömiseen. Luennon jälkeen liikuntaetsivä päästi kaksi nuorta kuntosalille treenaamaan itsenäisesti ja kyseli heidän kuulumisensa.  

Vielä  jäljellä olikin tilastointien tekeminen ja muistutusviestien lähettäminen nuorille seuraavan päivän toiminnoista. Samalla yksi nuori purki viestien välityksellä heikkoa vointiaan liikuntaetsivälle ja viestien kautta autettiin häntä selviämään tilanteesta ja luottamaan itseensä.

Nuorten kommentteja Liike-hankkeen vaikutuksista:

Halu muuttaa elämää parempaan suuntaan kasvanut, sillä motivaatio ja innostus on lisääntynyt, sekä rohkeus kokeilla uusia asioita on vahvistunut.

Positiivisuuden ja hyvien asioiden pyörät alkavat pyöriä. Nukun paremmin, syön säännöllisemmin ja juon vettä enemmän.

Yleinen reipastuminen ja energiatason nousu. Ulkona liikkuminen ollut helpompaa (ennen en kehdannut mennä ihmisten ilmoille). Kun lähtee ulos, niin päivän tehtävätkin tulee tehtyä paremmin.

Tämä hanke on ollut aivan mahtava tuki kuntoutumiseen fyysisten sekä henkisten ongelmien selättämiseksi. Uskon siihen, että voin parantua. Olen löytänyt vahvuuksia ja intoa, jota en ennen uskonut olevan. 

Mielenterveyskuntoutujana Liike-hanke on ollut minulle erittäin tärkeä terveyden edistämisen kannalta, koska se on ollut paikka, jossa saan olla terve ja kehittää ja keskittyä osaamiseeni ja vahvuuksilleni mielenterveydenongelmien ulkopuolella.

Jännitti tulla, mutta olikin tosi kivaa. Tuli hyvä fiilis. Sali on vaikuttanut tosi pelottavalta paikalta kun en oo koskaan käynyt enkä oikeen tiedä mitä siellä kuuluis tehdä, tuli semmonen olo et ei tää oo mikään mahdottomuus, vähän niin ku aikuisten leikkipuisto vaan.

Omatoiminen kuntosali tuntui todella hyvältä. Pystyi keskittymään hyvin pelkkään tekemiseen, melkein meditaation lailla. Polte tekee myös hyvää. Tuntuu, että lihaskunto paranee.

Oli todella stressaava aamu ja hieman väkisin lähdin (sinnikkyys lisääntynyt), mutta nyt jumpan jälkeen mieli ja kroppa on paljon tyynempi ja hymyilytti. Sain purettua opiskelustressiä ja ahdistusta. Oli kiva huomata, että jaksoin koko jumpan läpi. Se kasvatti hieman luottamusta omaan kehoon ja uskoa että kyllä sitä jaksaa.

Tanja Adel

Kirjoittaja toimii Turun NMKY:lla Liikuntaetsivänä ja on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, psyykkinen valmentaja ja personal trainer

Turun NMKY on monialaisesti lapsi- ja nuorisotyötä tekevä yhdistys, jonka toiminta-alueena on Turku lähialueineen. Harrastustoiminnan lisäksi kohtaamme toiminnassamme kohderyhmiä, jotka ovat jääneet tai pudonneet palveluverkkojen ulkopuolelle ja jotka tarvitsevat apua, tukea tai ohjausta. Tuemme ammatillisesti ja kehitämme järjestölähtöistä auttamista sekä vastaamme yhteiskunnassa esiintyviin nuorten erityistarpeisiin.

Vuosi 2023 on Turun NMKY:n yhtäjaksoisen toiminnan 131. vuosi.  Vuotta juhlitaan työn merkeissä, toimintamme monipuolisuutta ja yhteisöllisyyttä korostaen.

Maailmanlaajuinen NMKY-YMCA -liike perustettiin 179 vuotta sitten ehkäisemään teollistumisen aiheuttamaa irtonaisuutta ja nuorten miesten syrjäytymistä. NMKY:n perustamisen lähtökohtana oli oivallus siitä, että nuorten miesten hengellinen tila oli laiminlyöty ja että jotain olisi tehtävä asian korjaamiseksi. Tuolloin aika oli kumousaikaa, jota värittivät taistelut ja väkivalta, mutta myös uskonnollisen ja yhteiskunnallisen vapautumisen aikaa. Vuonna 2023 NMKY toimii yli 120 maassa, sillä on 58 miljoonaa jäsentä, 740 000 vapaaehtoista ja 96 000 työntekijää. NMKY on maailman suurin, ei poliittinen nuorisojärjestö.

Vuonna 2023 elämme valitettavasti edelleen taistelujen ja väkivallan aikaa. Nuorison syrjäytymisriski on edelleen todellinen ja nuorten pahoinvointi on vain kasvanut poikkeuksellisten aikojen seurauksena. Turun NMKY on 130 vuoden ajan tarpeeseen mukautuen ja nopeasti reagoiden vastannut nuorten tarpeisiin nuoria kuulleen, kohdaten ja osallistaen.  Työtä tehdään eri taustoista ja lähtökohdista olevien nuorten kanssa elämänmittainen yhteisö tarjoten.

Toiminnassamme jokainen nuori tulee kohdatuksi ja kuulluksi. Rohkaisemme nuoria toteuttamaan itseään ja olemaan oman elämänsä sankareita omat voimavaransa huomioiden.  Turun NMKY:n toiminnan peruspilareita ovat kohtaamistakuun ja elämänmittaisen yhteisön lisäksi ammattimainen henkilökunta, koulutetut ohjaajat, hyvinvoiva yhteisö ja tietoisuus ympäristöstä sekä toiminnan vastuullisuus.

Ihmisten ja ympäristön fair opportunities, hyvinvointi body, soul, spirit kokonaisuutena, yhteisöllisyys, armollisuus ja laadukkuus ovat arvoja, joista Turun NMKY:ssä pidetään kiinni. Turun NMKY on yhteisö ja tukiverkko, jossa jokainen voi kokea olevansa osa jotain suurempaa.

Turun NMKY:n vahvuuksia nopean reagoinnin lisäksi ovat uudistumiskyky ja kyky säilyttää nuorekkuus ja tekemisen into. Työtä tehdään täydestä sydämestä yhteisen hyvän eteen, nuoren parhaaksi. Toiminnassamme kohtaamme vuosittain noin 5000 ihmistä ja säännöllisesti toimintaamme osallistuu lähes 2000 nuorta.

Yhdistyksen 130-vuotisjuhlia vietettiin perjantaina 21.4.2023 teemalla ”riemukasta yhdessäoloa”. Kutsuttuina olivat Turun NMKY:n johtokunnan, työntekijöiden, tukiperheiden ja osastojen vastaavien lisäksi NMKY veljet ja sisaret ympäri Suomea. Juhlilla halusimme kiittää koko NMKY perhettä ja erityisesti omaa väkeämme siitä väsymättömästä ja arvokkaasta työstä, jota nuorten eteen teemme. Juhliin osallistui 110 juhlijaa todellakin juhlien teemaa kunnioittaen.

Kiitos kaikille, onnea Turun NMKY ja vahvaa tekemistä tulevina vuosina toivottaen, Satu

Kirjoittaja on Turun NMKY:n pääsihteeri

Mikä katusovittelutyössä on parasta? No, tietenkin se, että nuorten konfliktit loppuvat. Nuoret ja vanhemmat voivat jättää asian taakseen ja jatkaa taas eteenpäin, kuten ennen. Toiseksi parasta on ennakkoluulojen hälveneminen. Katusovitteluissa kohtaavat hyvin erilaisista taustoista olevat perheet. Soviteltava asia on aina jotain ikävää. Ennen sovittelua kaikilla lienee ennakkoluuloja toisistaan, myös sovittelijoilla.

Kaikilla ihmisillä on luultavasti ennakkoluuloja. Ennakkoluulo on perusteeton ja torjuva ennakkokäsitys, jonka muodostamme mielessämme toisesta ihmisestä tai ryhmästäihmisiä. Ennakkoluulojen kohteeksi joutuvat yleensä tahot, joita emme kunnolla tunne. Ennakkoluulot voivat ilmetä sekä mielipiteiden että tunteen tasolla. (etna.fi.) Omia ennakkoluulojaan on hyvä tutkia, kunhan muistaa niistä huolimatta pitää mielen avoimena myös muutokselle ja ennen kaikkea suhtautua kunnioittavasti toisiin ihmisiin.

Katusovittelujen erillistapaamisissa ennakkoluuloista puhutaan paljon. Näissä tapaamisissa on aina paikalla vain yksi nuori ja hänen huoltajansa. Tarkoituksena on miettiä valmiutta yhteiseen tapaamiseen, jossa kohtaavat kaikki jutun osapuolet. Katusovittelussa tavataan noin sataa perhettä vuosittain ja joukkoon mahtuu monenlaisia perhemalleja ja kulttuureita. Erityisesti toisten tavat kasvattaa lasta tai valvoa heidän tekemisiään herättävät kysymyksiä. Kuuluuko niiden kulttuuriin antaa lasten tehdä mitä vaan? Tietääkö ne edes, mitä lapset tekee? Puhuuko ne kotona? Miksei ne tulleet kouluun selvittämään asiaa, eikö niitä kiinnosta? Nuorten juttujen ympärillä liikkuu usein myös paljon huhuja. Ne vahvistavat entisestään käsityksiä vaikkapa nuoresta, jonka kuvitellaan olevan mukana ”kaikessa” pahassa, mitä kaupungissa tapahtuu.

Monesti vanhemmat eivät tunne toisiaan edes ulkonäöltä, vaikka heidän lapsensa olisivat samalla luokalla. Yläasteikäisten kaveripiirit eivät yleensäkään ole enää tuttuja vanhemmille. Perheet saattavatkin tavata ensimmäistä kertaa ikinä sovittelussa, jolloin pöydällä on heti pahoinpitely, uhkaamista tai kiusaamista. Lienee selvää, etteivät tunteet välttämättä ole aina ihan lämpimiä sovittelun aluksi.

Jokaiselle vanhemmalle on kuitenkin tärkeää, että oma lapsi voi hyvin ja on turvassa. Yhteisiä tavoitteita korostamalla päästään etenemään ennakkoluulojen yli ja näkemään perheiden yhtäläisyyksiä ja sitä, mikä on lapsille parasta. Joku saa konkreettista tietoakin itselleen etukäteen vieraasta kulttuurista. Esiin voi tulla myös yllättäviä asioita oman lapsen toiminnasta, mikä tuo lisää ymmärrystä myös tapahtuneeseen.

Kun huoltajat toteavat puolin ja toisin toisilleen, että olisimmepa tavanneet paremmissa merkeissä, sovittelija tietää sovittelun onnistuneen ja lähentäneen hetkeksi ihmisiä. Tässä kohtaa heidän lapsensa ovatkin saattaneet jo kirmata yhdessä rappukäytävään.

Paula Nurminen

Kirjoittaja toimii Turun NMKY:lla asiantuntijana erityisesti nuorten sovittelutyössä

Turun ammatti-instituutin Ruiskadun koulutalolle on palkattu kaksi ammatillista ohjaajaa ja yhteisöpedagogi, jotka auttavat opiskelijoita tunneilla ja niiden ulkopuolella. TAIn ja YMCA Turun Yökoriksen järjestämässä tapahtumassa pidettiin hauskaa koripalloillen.

Perjantai-iltapäivä Ruiskadun koulutalossa. Kaksi nuorta yrittää pussittaa pieniä koripalloja koriin niin nopeasti kuin mahdollista. Tyyli on vapaa. Alakautta heitto on tässä pelissä kuitenkin nopeampi tapa tehdä koreja kuin ”oikean” koriksen yläkautta heitto. Lue lisää…

Turun NMKY:n Katujengi-hanke sai Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n myöntämän hankerahoituksen vuosille 2023-2024. Toimintaa on pilotoitu Turussa,

Turun kaupungin rahoituksella viime vuonna runsaan puolen vuoden ajan. Hanketta koordinoi viime vuonna työssä aloittanut Katja Vossi, työpareinaan Kim Grönlund ja Tapani Närvä. Turun NMKY:n pikkubussi on jo tuttu näky nuorille Turun katukuvassa. Sillä työntekijät liikkuvat ketterästi työvuoron aikana, nuorten suosituista kohtaamispaikoista toiseen, kohtaamaan nuoria. Tämän kevään aikana toiminta aloitetaan myös Kaarinan ja Raision alueilla. Katujengi-hankkeella on tarkoitus selvittää nuorten jengiytymisen tilannekuvaa sekä häiriökäyttäytymisen ja rikoksilla oireilun juurisyitä.

Vuosi 2023 on hankkeessa alkanut vauhdilla. On herätelty joulutauon jälkeisiä kontakteja nuoriin, jatkettu tuttujen yhteistyötahojen kanssa yhteistyön syventämistä sekä viritetty uusia yhteistyökuvioita. Katutyön lisäksi työssä painottuu kouluyhteistyö. Nuoria kohdataan niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Kaiken käytännön kohtaamisten lisänä tehdään jatkuvaa havainnointia ja kerätään tietoa siitä, millaisilla toimilla pystyttäisiin vaikuttamaan siihen, että kohderyhmän nuorten tulevaisuus ei ajautuisi negatiiviseen kierteeseen.

Jo lyhyessä ajassa työ on saanut kiitosta niin viranomaisilta, järjestyksenvalvojilta, yrityksiltä ja muilta yhteistyötahoilta sekä alueiden asukkailta. Ammattilaisten aktiivinen näkyminen nuorten keskuudessa on koettu hyvänä. Myös nuoret ovat ottaneet työntekijät hyvin vastaan ja keskusteluissa heidän kanssaan ollaankin jo päästy ”moikkailu”- ja ”mitä kuuluu”-astetta syvemmälle. Tästä on hyvä jatkaa kevättä kohti yhdessä nuorten kanssa katuja astellen.

Lisätietoja

Katja Vossi

050 305 0060
katja.vossi@ymca.fi

Pelikentiltä rauhanrakentajiksi -toiminta on tarkoitettu kaikille 16–29-vuotiaille nuorille, jotka haluavat kokoontua yhteen, keskustella ajankohtaisista asioista ja ovat kiinnostuneita järjestämään kestäviä Yökoris-tapahtumia. Yökoris-tapahtumat suunnitellaan ja toteutetaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.  Käytettäviä työskentelytapoja ovat muun muassa Erätauko-keskustelu sekä erilaiset workshopit.

Toimintaa järjestetään YMCA Turun tiloissa (Sirkkalankatu 27) joka toinen torstai klo 15:30-18:30. Ensimmäinen kerta järjestetään 16.2.2023. Hyppää mukaan keskustelemaan, järjestämään tapahtumaa sekä oppimaan lisää kestävästä kehityksestä!

Video Helsingin NMKY:n Pelikentiltä Rauhanrakentajiksi -toiminnasta

Pelikentiltä rauhanrakentajiksi toiminta on osa YMCA Turun globaalikasvatushanketta. Toiminnan tavoite on lisätä turkulaisten nuorten ymmärrystä kestävästä kehityksestä. Pelikentiltä rauhanrakentajiksi toimintaa järjestävät myös Helsingin NMKY, YMCA Tampere sekä YMCA Oulu.

Monialaisessa yhdistyksessä tapahtuu vuoden aikana paljon ja jopa monessa paikkaa yhtä aikaa. Alla olevien 11 kuvan voimin muistoja vuoden 2022 tapahtumista Turun NMKY:n ammattilaisten ja palkatun henkilöstön ohjaamana. Tämän lisäksi vapaaehtoisten toimijoiden ohjaamaa toimintaa riitti vähintäänkin saman verran. Kuvien mukana hetkeksi viime vuoden muistoihin!

“Yökoris-vuorot pyörivät mahtavasti vuonna 2022. Uusi Raunistulan koulun lentopallovuoro on ollut suosittu! Katso päivitetyt vuorot @yokoristurku ja tule mukaan pelaamaan! ”

Liikkeellä hyvää oloa -ajatus voi viedä mitä erilaisimpiin paikkoihin! Rage Room oli yksi näistä, joissa ei hikeä säästeltyä ja jossa oli mahdollisuus purkaa kaikki tunteet pihalle hakkaamalla tavaroita ja huutamalla.

Musiikkiopiston lastenkonsertti teemalla “lastenlaulut” järjestettiin maaliskuussa – huilistina kuvassa Maija Valtonen.

Harvan saaren leirikeskuksessa tehtiin kunnostus- ja remontointitöitä lähes koko kesän ajan erilaisilla kokoonpanoilla. Kuvassa toimistotöistä maalaushommiin huhtikuussa jalkautuneet työntekijät asianmukaisissa suojavarusteissaan.

Saaristoriparilla Erakko-saaressa hiljennyttiin illalla luonnon oman ilta-tv:n ääreen. Muuta ei tarvittu.

”Mitäs me päivystäjät” – pitkäaikainen yhteistyö ja asiakkaiden auttaminen Turun AKK:lla jatkui perinteisellä oppilaitospäivystyksellä.

Tuija Parviainen aloitti kesän jälkeen Paula Nurmisen työparina katusovittelussa. Heti elokuussa päästiin kaikki työntekijät retkelle Harvan saareen työyhteisöpäivään, jossa käsiteltiin mm. globaalikasvatuksen ja kestävän kehityksen teemoja.

Katujengi-hanke eräänä syksyisenä iltana Turun Länsikeskuksessa. Olimme kauppakeskuksessa jalkautumassa ja sillä välin nämä kaikki menopelit/autot olivat tulleet paikalle. Nuoret olivat keksineet, että yllättävät meidät laittamalla menopelinsä/autonsa meidän kanssa samaan rivistöön ikään kuin meidän jengiksi.

Ohjaajakoulutusnuoret reippailivat neljän päivän ajan Repoveden kansallispuiston jylhänkauniissa maisemissa. Yöt olivat viileitä ja aamut kuulaita – illalla ja aamullakin herkuteltiin mm. croissanteilla ja kermavaahdolla 🙂

Normipäivä Nuorten kohtaamispaikka Toivossa 😉

KISE eli kiusaamista ehkäisevä toiminta työskenteli viime vuonna aktiivisesti yhdessä 7 eri koulun ja noin 300 oppilaan kanssa. Näiden tyyppien kanssa nähtiin usein ja tehtiin erilaisia harjoituksia ryhmissä, pareittain ja yksinkin. Kiusaamiseen on mahdollista puuttua ja siihen täytyy aina puuttua. Sen ennaltaehkäiseminen ja korjaaminen on pitkäjänteistä työtä ja halu muutokseen täytyy tulla nuorilta itseltään.

Kiusaamista ehkäisevä työ tavoitti kaiken kaikkiaan vuonna 2022 tuhansia nuoria, kun lasketaan mukaan tapahtumat, oppitunnit ja muut esiintymiset.

Turun NMKY:n alkavan katutyön tarkoituksena on parantaa nuorten turvallisuutta Turussa ja sen lähikunnissa selvittämällä jengiytymisilmiön tilannekuvaa ja luomalla toimintamalli, jolla nopeasti reagoiden ja kohdealueille liikkumalla tavoitetaan kohderyhmän nuoria ns. katujengiläisiä.

Nuorten pahoinvointi ja sen ilmeneminen väkivaltaisella ja häiriökäyttäytymisellä on Turun seudulla huolestuttavalla tasolla. Tutkimusten mukaan alle 15-vuotiaiden väkivalta on kolminkertaistunut. Turussa vuosien 2015-2021 aikana.

Nuorten keskuudessa pelon ilmapiiri on lisääntynyt ja turvattomuuden kokeminen kasvanut. Osalle nuorista väkivalta kuuluu arkipäivään, rikoksella oireilemisen ollessa yleensä vain jäävuoren huippu todellisen syyn ollessa taustalla.

Turun NMKY käynnistää Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus STEA:n rahoittamana työn, jonka tavoitteena on hahmottaa Turussa ilmiöksi nousseen nuorten pahoinvoinnin ja häiriökäyttäytymisen, ns. katujengitoiminnan tilannekuvaa, ongelman laatua ja laajuutta. Tavoitteena on kehittää toimintamallia sen selvittämiseksi, tavoitetaanko juuri tällaisella työllä, nopeasti reagoiden ja kohdealueille liikkumalla, kohderyhmän nuoria. Tarkoituksena on jalkautua ja kohdata, tukea ja ohjata. Toiminnalla pyritään parantamaan kaikkien nuorten turvallisuutta ja vähentämään jengiytymistä.

Moniammatillisella yhteistyöllä ja luottamuksen luomisen kautta, vahvasti nuorta tukien, pyritään pääsemään käsiksi nuorten ongelmien juurisyihin, parantamaan yleistä turvallisuutta ja auttamaan kohderyhmän nuoria ongelmalähtöisesti. Merkittävinä yhteistyökumppaneina toimivat Lounais-Suomen poliisilaitoksen Ankkuri-tiimi ja Turun Kaupunki. Toiminnan onnistumisen kannalta olennaisinta on tavoittaa juuri ne nuoret, jotka voivat niin huonosti, että turvautuvat herkästi väkivaltaan ja joille väkivalta tai sen läsnäolo on arkipäiväistynyttä.

Nuoret tarvitsevat voimaantumista ja onnistumisen kokemuksia

Jo kuluneena syksynä toimintaa on ehditty pilotoimaan Turussa, ja tästä on saatu jonkinlaista kuvaa kohteena olevasta nuorisosta.

– Kohderyhmän nuoret ovat eksyksissä olevia nuoria – heidän elämäänsä kuvaa näköalattomuus, eivätkä he pidä itseään minään. Monen häiriö-käyttäytymisen taustalla voi olla hyvinkin vaikeita juurisyitä, joita kukaan aikuinen ei ole selvittänyt tai käsitellyt heidän kanssaan. Nämä nuoret tarvitsevat voimaantumista ja onnistumisen kokemuksia, kertoo Turun NMKY:n pääsihteeri Satu Alanen.

Tavoitteena on, että nuoria kohdataan yksiöinä ja heille voidaan tarjota kokonaisvaltaista tukea. Työn kautta nuorien toivotaan saavan näkymää tulevaisuuteen sekä löytävän parempaa vapaa-ajan toimintaa ja kokevan yhteisöllisyyttä. Näin jengiytyminen ja sen aiheuttamat lieveilmiöt vähenevät ja nuorten turvallisuus alueella paranee.

Lisätietoja:

Satu Alanen
Pääsihteeri
040 828 9799
satu.alanen@ymca.fi