Kategoria: Ajankohtaista

Turun NMKY – YMCA Turun rippikoulut ovat olleet vetonauloja jo neljän vuosikymmenen ajan. Rippikoululeirien ohjelma perustuu monipuolisuuteen – perinteisen rippikoulusisällön – oppituntien ja harjoitusten lisäksi tehdään paljon yhdessä. Vaikka leirikesään on vielä aikaa, rippikoulutyö alkaa jo vuoden pimeimpään aikaan – kuluvien viikkojen aikana käynnistyy Turun NMKY:n rippikoulut kaupunki-iltojen osalta.

Turun NMKY – YMCA Turku järjestää kesällä 2020 kolme omaa rippileiriä yhteistyössä Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymän. Kaksi leireistä järjestetään Harvan saaren leirikeskuksessa, yksi syvemmällä saaristossa Houtskarin saarella.

Ensimmäinen Turun NMKY:n rippileiri järjestettiin vuonna 1980 ja tämän jälkeen niitä on järjestetty vuosittain kaksi. Rippikoulujen järjestäminen alkoi, kun Turun NMKY:n toiminnanjohtajaksi valittiin pappi, joka oli erikoistunut seurakunnan nuorisotyöhön. Yhteistyö Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa rippikoulutyön merkeissä on jatkunut vuosikymmenten ajan lämpimänä.

Rippikoulun käy Suomessa vuosittain yli 80% 15-vuotiaista nuorista. Turun NMKY:n rippikoulujen suosio on säilynyt ennallaan vuosien ajan – tänä vuonna rippikouluihin haki yli 120 nuorta, joista 73 mahtui mukaan. Kahdeksan päivää kestävää leiriä edeltää talven aikana suoritettavat rippikoulutapaamiset, mm. musiikki-illat, jumalanpalveluksiin osallistuminen ja omaan seurakuntaan tutustuminen.

Rippikoulu on nuorten kristillisyyskasvatusta parhaimmillaan. NMKY-toimintaan rippikoulut sopivat mainiosti, vaikka järjestön toiminta on runsaan sadan vuoden aikana maallistunut, nimen lyhenteessä oleva K -kirjain kertoo kristillisyydestä ja rippikouluissa käsitellään järjestönkin arvoihin kuuluvaa sisältöä nuorten ajatusmaailmaan sopivalla tavalla.

”Uskon meidän rippikoulujen vetovoimaisuuden johtuvan siitä, että leirimme ovat toiminnallisempia kuin useat muut rippikoulut; meillä on vähemmän ohjaamatonta vapaa-aikaa. Toimimme omissa oloissamme, saariolosuhteet vielä voimistavat ”meidän leiri” -ajattelua” kertoo rippikoulutyöstä vastaava johtava nuorisosihteeri Mika Wallin. ” Nuoret saavat ainutlaatuisen leirikokemuksen. Tiivis kanssakäyminen toisten nuorten kanssa synnyttää elinikäisiä ystävyyssuhteita yli ikäryhmien, tervehdyttävän kokemuksen. Näistä kokemuksista kerrotaan eteenpäin ja sana leiriemme tunnelmasta kiirii”. Turun NMKY:n rippikouluihin hakee nuoria paljon myös Turun ulkopuolelta.

Rippikoulun kristillisen koulutussisällön lisäksi leirille lähteminen laittaa nuoret ”some-paastolle”: Leireillä ollaan ilman puhelimia lähes koko leiri, tämä estää nuoria pakenemaan some-verhon taakse ja lisää luonnollista sosiaalisuutta ja kanssakäymistä. Tällainen käytäntö ei kaupunkiolosuhteissa välttämättä onnistu koskaan, mutta leiriolosuhteissa tämä ei juuri ongelmia aiheuta.

Mohammad Kathem Siwash, eli kaikille tutummin Moha, aloitti syksyllä 2019 Turun NMKY:lla oppisopimustyöntekijänä, tavoitteenaan valmistua nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Mutta kuka tämä Moha on? Annetaan hänen itsensä kertoa:

Olen Moha ja olen kotoisin Irakista. Olen ollut Suomessa nyt 4,5 vuotta. Puhun viittä eri kieltä: arabiaa, farsia, kurdia, englantia ja suomea. Olen tullut Suomeen hakemaan turvaa vuonna 2015 ja sain täältä pakolaisaseman.

Irakissa pelasin koripalloa Irakin maajoukkueessa ja työskentelin logistiikkafirmassa. Irakissa perheelläni on myös ollut oma hedelmäkauppa.

Turun NMKY:n löysin sattumalta – pelasin korista Pansiossa ja siellä oli samanaikaisesti Yökoriksen ulkovuoro. Silloinen Yökoriksen hankevastaava Ollin Toivonen näki minun pelaavan koripalloa, hän ehdotti minulle työtä Yökoriksen merkeissä. Aloitin Yökoris-ohjaajana keväällä 2018. Syksyllä 2018 aloitin sitten myös osa-aikatyöt Hansan pop up -nuorisotilassa ohjaajana.

Tällä hetkellä työskentelen nuoriso-ohjaajana Hansassa ja vastaavana ohjaajana Yökoriksessa. Samalla suoritan nuoriso- ja yhteisöohjaajan ammattitutkintoa oppisopimuksella.

Kaikki työkaverit Turun NMKY:lla ovat tosi mukavia, esimieheni ovat tukeneet minua paljon työssäni. Pidän työstäni, koska voin sen kautta auttaa nuoria elämään hyvää elämää, esimerkiksi urheilun kautta. Olen luonteeltani sosiaalinen ja tykkään jutella nuorten kanssa ja auttaa heitä erilaisissa tilanteissa. Saan tukea työhöni muilta ohjaajilta ja meillä on hyvä työporukka.

Tulevaisuudessa haluan työskennellä nuoriso-ohjaajana ja haluan olla mukana kehittämässä nuorisotyötä Turussa. Haaveenani on myös kirjoittaa kirja monikulttuurisesta nuorisotyöstä, tämä on asia josta koen minulla olevan tietämystä kokemusteni kautta.

”Sillanrakentajana suomalaiseen yhteiskuntaan 2008-2018henkilökohtaisen palveluohjauksen menetelmin” – 22.10.  julkaistu Turun NMKY:n Maahanmuuttajapalvelun 10 vuoden työtä kuvaava käsikirja sisältää ajatuksia maahanmuuttajapalvelussa tehtävästä aikuisten maahanmuuttajien henkilökohtaisesta palveluohjauksesta.

Turun NMKY:n Maahanmuuttajapalveluiden työ painottuu ongelmia ja vaikeuksia kohdanneiden aikuisten auttamiseen. Tukea ja apua ovat hakeneet jo pidempään maassa oleskelleet maahanmuuttaja-aikuiset. Asiakkaita on tullut monilta eri taustoilta. Kotimaita on yli 30 ja kieliä yli 40. Jotkut ovat perheellisiä, toiset sinkkuja ja monet ovat eronneita. Toiset ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon omassa maassaan ja toiset oppineet kunnolla lukemaan vasta Suomessa.

Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita yhdistää usein se, että omat voimavarat tai osaaminen eivät yksin riitä jossakin elämäntilanteessa ja suomalainen apu ja tuki nähdään parhaana keinona selvitä eteenpäin. Useimmat asiakkaat tarvitsevat pitkäkestoista rinnalla kulkemista jopa useiden kuukausien ajan.

Kotoutuminen tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaksuu uusia tietoja, taitoja ja toimintatapoja, jotka auttavat häntä osallistumaan aktiivisesti uuden kotimaansa elämänmenoon. Maahanmuuttajapalveluiden työ on perustunut siihen, että kuka tahansa maahanmuuttaja voi kotoutua Suomeen loistavasti, varsinkin jos hän kykenee omaksumaan suomen kielen ja opiskelemaan itselleen ammatin ja sen myötä työllistymään. Näissä asioissa vastaan tuleviin ongelmiin Maahanmuuttajapalvelut on nyt kymmenen vuoden ajan vastannut kehittämällään palvelumetodilla.

Käsikirjassa käydään läpi hyväksi koettuja seurantatapoja ja palautteista saatuja oivalluksia. Käsikirja on tehty sekä oppaaksi että ajatusten herättäjäksi kaikille maahanmuuttajien ohjauksesta kiinnostuneille.

Hansan pop-up -nuorisotila on avoinna maanantaista perjantaihin klo 14-20.45, toiminta jatkui  syksyllä 2.9. alkaen ja muutoksia viime kevääseen toi se, että jatkossa kaikkina viitenä päivänä tilan toiminnasta vastaa Turun NMKY.

Toiminta on suunnattu 13-17 vuotiaille nuorille. Tilalla voi tavata kavereita, hengailla, pelata biljardia tai pingistä ja jutella mukavien ja pätevien nuorisotyöntekijöiden kanssa elämän iloista ja suruista. Tarpeen vaatiessa työntekijät voivat myös jalkautua nuoren kanssa asioimaan eri viranomaistahojen kanssa, mikäli nuoren taidot tai uskallus ei riitä.

Hansan nuorisotila on ollut suosittu nuorten keskuudessa, keskimäärin tilassa on käynyt illan aikana 120 nuorta. Hyviä kohtaamisia on ollut paljon ja myös eri organisaatiot (mm. Turvatalo, Tyttöjen talo sekä FinFami) ovat vierailleet tilalla kertomassa toiminnastaan  Turun NMKY:n nuorisotyöntekijät ovat lisäksi jalkautuneet Hansan kauppakeskuksessa ja kohdanneet nuoria , jotka eivät nuorisotilalla syystä tai toisesta käy.

Harrastustoiminta on parasta vastapainoa arjen toimintaan. Harrastuksen tulee olla paikka, jossa lapsi ja nuori tuntee olonsa turvalliseksi, solmii ystävyyssuhteita ja on tasa-arvoinen muiden kanssa. Harrastustoiminnalla on myönteisiä vaikutuksia myös esimerkiksi mielen hyvinvointiin. Se antaa energiaa ja tukee sosiaalisia suhteita. Harrastukset vaikuttavat positiivisesti myös koulumenestykseen – harrastaminen kehittää monipuolisia taitoja ja täydentää koulussa opittua.

Harrastaminen tuo myönteisiä vaikutuksia monelle elämän osa-alueelle. Paitsi koulussa menestymiseen, harrastaminen kehittää ja täydentää monipuolisia tarvittavia taitoja myös elämiseen. Harrastukset lisäävät sosiaalisia suhteita, kiinnittymistä yhteisöön ja vähentävät yksinäisyyden tunnetta. Mieli ja keho voivat paremmin etenkin harrastuksien myötä. Siksi lasten ja nuorten pitäisi päästä harrastamaan enemmän. Lue lisää…

Turun NMKY:n nuorisotoiminta jatkaa viime vuonna alkanutta kiusaamista ehkäisevää kouluyhteistyötä. Uusien työntekijöiden myötä työmuoto sai nimekseen KouluSopu-hanke. Se tarjoaa apua peruskouluille tilanteissa, joissa lapset ja nuoret eivät osaa olla yhdessä ja toimia sopuisasti. Tarkoituksena on toimia koulun tukena koulukiusaamisen vastaisessa työssä.

Työntekijöinä hankkeessa toimivat nuorisotyöntekijät Petra Alamäki ja Joni Palokankare.

Heidän työnsä kouluissa alkaa aina opettajan kanssa keskustelemalla ja tutustumalla luokkaan tai pienryhmään tunteja ja välitunteja seuraamalla. Siitä eteenpäin toiminta räätälöidään tarpeen mukaan. Ongelmallisiin koulupäivän aikaisiin tilanteisiin etsitään ratkaisuja osapuolten kuulemisen, keskustelujen ja ryhmäyttämisharjoitusten avulla sekä tunne- ja kaveritaitojen kehittämisellä.

Katusovitteluhankkeessa odotetaan työntäyteistä syksyä. Uutena työmuotona ovat nuorten rikos- ja riita-asioiden yhteissovittelut Varsinais-Suomen sovittelutoimiston  kanssa. Poliisi arvioi nuoria koskevissa rikosilmoituksissa juttujen soveltuvuuden katusovitteluun ja lähettää osan jutuista ”korvamerkittyinä” eteenpäin sovittelutoimistoon. Sovittelutoimisto ottaa näiden juttujen osalta yhteyttä NMKY:n sovittelijoihin, Paula Nurmiseen tai Vilma Suomiseen. Katusovittelija sovittelee jutun työparinaan  sovittelutoimiston vapaaehtoissovittelija.

Kahdenlaisia sovitteluja

Sovittelutoimiston asiakkaat saavat täysin saman palvelun kuin saisivat ilman katusovittelukuviotakin. Normaalisti sovittelutoimiston jutuissa on kaksi vapaaehtoissovittelijaa.  Paula ja Vilma ovat suorittaneet rikos- ja riita-asioiden vapaaehtoissovittelijan koulutuksen ja tehneet siltä pohjalta sovitteluja. Katusovittelu tuo sovitteluihin ”extrana” kasvatusalan ammattilaisen otetta ja enemmän aikaa ja mahdollisuuksia nuoren ja koko perheen tukemiseen sovittelun jälkeen.

Nuorten kanssa toimivat Ankkuri-poliisit  tai muut toimijat, lähinnä koulujen henkilökunta, voivat ohjata sovittelujuttuja NMKY:lle myös suoraan. Nämä jutut ovat useimmiten koulussa tai koulumatkoilla sattuneita vahingontekoja tai kiusaamista, joista ei välttämättä ole tarve tehdä rikosilmoitusta. Tällöin Paula ja Vilma sovittelevat jutut yhdessä, viranomaistoiminnan ulkopuolella. Läheistä yhteistyötä on varmasti myös NMKY:n oman KouluSopu-hankkeen kanssa. Se ennaltaehkäisee konflikteja ja sovittelu taas soveltuu tilanteisiin, jotka ovat jo niin pitkällä, että tarvitaan ulkopuolisia aikuisia auttamaan konfliktin selvittelyssä ja sopimisessa.

NMKY:n sovittelua rahoittaa STEA vuosina 2019-2021.

Kansainvälinen koripalloliitto FIBA Europe järjestää FECC (FIBA Europe Coaching Certification) – koulutuksen joka toinen vuosi. Turun NMKY:n minipoikien päävalmentaja Petka Lehtinen aloitti koulutuksen 2017. Siihen valitaan Suomen Koripalloliiton toimesta yleensä kaksi-kolme valmentajaa. Koulutus koostuu kolmen kesän lähijaksoista, etätehtävistä, loppukokeista ja lopputyöstä. Lähijaksot olivat U16 poikien A-divisioonan EM-kisat Montenegrossa, U18 kisat Latviassa ja tämän kesän U20 kisat Israelissa. Näillä jaksoilla ohjelmassa oli kouluttajien luentoja, ryhmätöitä ja otteluiden seurantaa. Kouluttajat ovat koripallomaailman eliittivalmentajia. Petkan kouluttajina toimivat mm. Real Madridin Pablo Laso, Barcelonan Svetislav Pesic, Sacramento Kingsin Igor Kokoskov, Bnei Hertzliyan (Israel) Arik Shivek ja Slovenian maajoukkueen ex-päävalmentaja Janez Dravaric.

Koulutuksen anti ja sisältö

Suurimmaksi anniksi koulutuksesta Petka nosti uudet tuttavuudet. Muita asioita olivat koripallonperustaitojen merkitys pelaamiselle, joukkuetaktisia asioita korostettiin luennoilla ja demoharjoituksissa. Valmentajan osaaminen fyysisessä ja psyykkisessä valmennuksessa nousivat myös tärkeiksi asioiksi kahden vuoden aikana. ”Saimme hyvää oppia koripallon valmentamisesta kokonaisuutena. Oli luentoja, huippuvalmentajien demoja salissa, eri teemoista ryhmätöitä lähijaksoilla ja kotona monipuolisia etätehtäviä.” Petka kertaa koulutuksen sisältöä. ”Lähijaksoilla unet jäivät melko vähiin, koska päivät alkoivat kello yhdeksältä ja päättyivät illalla yhdentoista aikoihin, joskus palautekeskustelut venyivät aamuyön tunneille. Toki välillä oli hieman vapaa-aikaa ja pelien seuraaminen oli melkein vapaata. Vain U16 kisoissa oli peleihin liittyviä seurantatehtäviä.” muistelee Petka lähijaksojen työmäärää.

Koulutuksen lopputyö oli tehtävä toisen ja kolmannen kesän välisenä aikana. Petkan työ on nimeltään ”Developing a young player to a top point guard for the highest international level – Teaching the individual techniques and tactics” eli nuorten pelaajien kehittäminen huipputakamieheksi korkeimmalle kansainväliselle tasolle. Näkökulmana on henkilökohtainen tekniikka ja taktiikka.

Loppukokeesta palkintomatkalle

Viimeisellä lähijaksolla oli loppukokeet. Ne muodostuivat kirjallisesta kokeesta (75 monivalinta- ja piirtämistehtävää), suullisesta tentistä (kolme koulutettavaa valmentajaa ja kolme kouluttajaa 45 minuutin tentissä) ja valmennuksen näytöstä (piti valmistella tunnin harjoitus arvotusta teemasta ja pitää osia siitä). ”Loppukokeet sujuivat oikein hyvin. Olin sijalla 20. ennen loppukokeita koulutettavien joukossa ja nousin sijalle 4. kokeiden jälkeen. En osannut aavistaa, että sujuivat niin erinomaisesti, mutta kiva juttu.” Petka juttelee viimeisestä puristuksestaan. Palkinnoksi TOP4 sijoituksesta Petka saa FIBA:n kustantaman viikon matkan tulevalle kaudelle joko FC Barcelonan tai Real Madridin vieraaksi. Siellä pääsee seuraamaan seuran harjoittelua ja pelejä aina Euroliigaa myöden. Isäntinä toimii seurojen päävalmentajat Svetislav Pesic ja Pablo Laso.

”Oman mukavan lisän koulutukseen toivat luonnollisesti kesien A-divisioonien EM-kilpailut. Kaikissa kolmessa turnauksessa isäntämaa eteni aina finaaliin asti. Tunnelma oli korkealla ja näimme ikäluokan eliittipelaajien pelisuorituksia läheltä.” fiilistelee Petka koulutuksen kevyempää osaa. ”Suomalaisen valmentajakoulutuksen korkean tason vuoksi oli verraten helppoa selvitä koulutuksesta ja loppukokeesta.” kertoo Petka, viitaten Koripalloliiton tasokoulutusten laatuun viime vuosina.

linkki FIBA Europen tiedotteeseen koulutusohjelmasta: https://mailchi.mp/fiba.basketball/fiba-press-release-fiba-europe-2019-general-assembly-meets-in-munich-263523