KISE-tiimin vahvuus on nuorten kohtaamisessa
Turun NMKY:n kiusaamista ehkäisevän työn tiimi eli tuttavallisemmin KISE-tiimi aloitti työskentelynsä helmikuussa 2021. Vuoden aikana on etsitty ja kokeiltu erilaisia työskentelymuotoja ja opittu tunnistamaan tiimin vahvuuksia. Vuoden lopulla tiimin jäsenet pystyivät ilolla toteamaan, että on onnistuttu luomaan oikeanlainen työtapa. Oikea työskentelyote ja yhteistoimintamalli oli löytynyt, tiimi toimii ja työ sujuu kuten oli toivottu. KISE-tiimiin kuuluvat katusovittelun hanketyöntekijät Paula Nurminen ja Vilma Suominen sekä nuorisotyöntekijät Aapo Lahdenkauppi ja Miku Aalto. Tiimiä täydentää toisinaan myös nuorisosihteeri Mika Wallin.
Oikeastaan työmuoto syntyi v.2018 Turun NMKY:llä käynnistyneen katusovittelun kylkiäisenä. ”Vuoden 2018 syksyllä käynnistettiin meillä katusovittelutyötä, mutta pian huomattiin, että olimme päätyneet alakouluihin työskentelemään sellaisessa luokassa tai ryhmässä, jossa on puutteita kaveritaidoissa.” muistelee Paula Nurminen. ”Nyt me tiimin kanssa käsitellään sekä katusovitteluun tulleita juttuja että ryhmätoimintaa.”
”Meidän tiimin vahvuutena on se, että jokaisella jäsenellä on omat vahvat toiminta-alueensa. Asioista keskustellaan yhdessä ja toisia sparrataan ja vaihdellaan mielipiteitä ja kokemuksia juttujen etenemisestä ja toteutustavoista. Tietysti vahvuutena on myös se, että meillä on yhteensä monta kalenteria ja aikataulua ja niistä löytyy aina tilaa kohtuullisessa aikataulussa uudelle jutulle. Joustavasti voimme siirtää asioita myös muille työaloille, se vahvuus on tässä meidän monialaisessa nuorisojärjestössämme” Paula jatkaa.
Käytännössä homma toimii niin, että yhteydenotto, yleisimmin koulusta tai poliisilta, tulee Paulalle. Ja yleensä ne koskevat konfliktitilanteita tai kiusaamista koulussa. Paula tekee usein vielä vähän lisäselvittelyä ja tuo asian tiimille ja sitten päätetään kuka tai ketkä asiaa lähtevät hoitamaan eteenpäin.
Tästä eteenpäin KISE-työ jatkuu koulussa: KISE-työskentely tapahtuu lähes poikkeuksetta parityönä. Tästä on hyötyä mm. siinä kohtaa, kun toinen ohjaa ryhmää, on toisella mahdollista tarkkailuun – mitä ryhmässä tapahtuu, miten eri yksilöt reagoivat. Näillä tiedoilla on merkitystä työn etenemisessä – työssä otetaan aina huomioon yksilöt. Jokaisen on tärkeä tulla kuulluksi ja kohdatuksi ja yksilöt reagoivat asioihin aina eri tavoin. Kyse on henkilökohtaisesta kokemuksesta.
Kun KISE-pari menee kouluun, tehdään ensin työtä sen eteen, että kaikki tulevat tutuiksi. KISE-työntekijät tutustuvat oppilaisiin ja tekevät parhaansa, jotta oppilaat oppivat luottamaan heihin. Kohdattavat ryhmät ovat hyvin erilaisia, joko kokonaisia koululuokkia, pienryhmiä tai myös yksilöitä.
Ryhmissä oppilaiden kanssa tehdään erilaisia harjoitteita, ensin tutustumista ja ryhmäytymistä, sitten esimerkiksi tunteiden käsittelyä. Yritetään löytää ratkaisua vallitsevaan ongelmaan. Mutta sen sijaan että vain selvitettäisiin itse konflikti, tehdään työtä sen eteen, että syy siihen saataisiin kitkettyä pois: mistä konflikti johtuu, mikä siihen on johtanut, miten siitä pääsee jatkossa kokonaan eroon. Syyllisiä ei haeta, eikä sen enempää myöskään uhreja, vaan ymmärretään että tilanteet sisältävät paljon tunteita ja eri ihmisten erilaisia käsityksiä asioiden kulusta. Rangaistuksia ei siis jaeta, vaan koitetaan parhaan mukaan saada lapset ja nuoret löytämään itse ratkaisu asiaan.
Joskus työn tuloksena syntyy luokalle pysyvä käytäntö, joku työväline tai muu, joka jää elämään KISE-työn päättyessä. Näistä esimerkkinä on fiilismittari, jonka kanssa on helpompaa sanoittaa oma tunnetila luokkakavereille ja ehkä tällä välttyä syntyvältä ristiriitatilanteelta. Luokat ovat myös päässeet käyttämään laskuria, johon kirjataan miten monta päivää päästään kulkemaan ilman konflikteja.
Jonkin verran tiimi tekee myös jalkautuvaa työtä. Tällöin tavoitteena on olla paikalla ja mahdollisimman laajan joukon tavoitettavissa. Koulun käytävillä ja pihalla päivystetään pitkillä välitunneilla turvallisen mutta kouluhenkilökunnasta ulkopuolisen aikuisen roolissa, jolle voi ja uskaltaa tulla puhumaan.
”Emme tietenkään puutu siihen, miten opettajat ja muu koulun henkilökunta tekevät työtään. Mutta koetamme antaa heille myös joitain eväitä työhön nuorten kanssa. Ja toivomme toki, että voisimme toimia kouluissa yhteistyössä henkilökunnan ja mm. koulujen nuorisotyöntekijöiden kanssa. Emme tule kouluihin korvaamaan heitä tai tekemään heidän töitään, emme edes lisäkäsiksi tai -silmiksi” Miku kertoo.
”Meidän vahvuutemme on ehdottomasti nuorisotyön menetelmien hallitsemisessa” tuumivat Miku ja Aapo yhdessä. ”Meillä on käytössä paljon nuorisotyöstä tuttuja toimintatapoja ja kyky kohdata. Tiimissä löytyy aina ideoita ja työkaluja, joita uusissa tapauksissa voisi käyttää ja soveltaa. Myös ryhmän ohjaamistaidot meillä on vahvat, nämäkin taidot tulevat ehdottomasti tehdyn nuorisotyön kautta.”
Vuoden aikana KISE-tiimin työ on muuttunut pitkäjänteisemmäksi ja yhdessä tiimi uskoo, että työn hyödyt ovat nyt merkittävämpiä. ”Vaikka ensin olimme sitä mieltä, että työmme ei perustu mihinkään toimintamalliin, nyt sellainen on kuitenkin syntynyt ja se on kirjattu ylös. Myös tiiminä olemme kehittyneet, tiimityöskentely on hedelmällistä ja antoisaa” kuvailee Paula.
”Erityinen vahvuutemme on nuorten kohtaamisessa, siinä olemme hyviä!” Vilma toteaa tyytyväisenä.
KISE-toiminta puuttuu nuorisotyön menetelmin ennaltaehkäisevästi sekä korjaavasti koulukiusaamiseen ja muihin peruskouluikäisten konflikteihin Turussa ja lähikunnissa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä, puuttua, sovitella ja korjata peruskouluikäisten välisiä kiusaamistilanteita.
Ryhmä-, pienryhmä ja yksilötoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan luokan yksilöllisistä tarpeista lähtöisin. Harjoitellaan vuorovaikutus- ja kaveritaitoja, jotta konflikteihin saadaan ratkaisuja ja niitä voidaan tulevaisuudessa ennaltaehkäistä.